30.10.15

Lampun varjostimen uudistaminen perinteisellä menetelmällä [osa 3/3]


Pöytävalaisinten uudet kangasvarjostimet ovat nyt valmiit. 

Ensin varjostinkehikoiden päälle kieputettiin nauhaa (osa 1/3) ja sen jälkeen niiden päälle pingotettiin ja ommeltiin kangas (osa 2/3).




Varjostimet viimeisteltiin liimaamalla kankaan saumojen päälle koristenauhaa. Nauhat peittävät käsin ommellut saumat ja ne tekevät varjostimesta viimeistellyn näköisen. Koristenauhat liimattiin kankaaseen puuseppien käyttämällä perinteisellä puuliimalla. 




Ensin liimataan pystysaumojen päälle tulevat koristenauhat. Nauhan päitä ei käännetä varjostimen sisäpuolelle, vaan ne leikataan poikki kehikon reunan kohdalta. Seuraavaksi liimataan ylä- ja alaosan ympärille tulevat nauhat. Ne liimataan pystysuoraan liimattujen nauhojen päälle kehikon ympäri. Alareunaan liimataan ensin hapsunauha ja sen päälle koristenauha.




  Alareunan hapsunauha liimataan ihan kehikon alareunaan. Näihin varjostimiin hapsunauha on liimattu puolisen senttiä korkeammalle. Tarkoitus oli, että nauha peittää varjostimen kankaan alareunaan tulleet tahrat. Kankaan tahroja voi yrittää häivyttää myös värittämällä tahran kohtaa värikynällä.




Jos taas varjostimen kangas jää löysäksi, sitä voi kutistaa suihkuttamalla kevyesti vettä. Vesi kutistaa kangasta ja se pingottuu kuivuessaan kireäksi. Pieniä virheitä ei siis tarvitse pelätä, niihin löytyy keinoja, joilla ne voidaan korjata.  




Perinteisellä menetelmällä varjostimien uudistaminen oli ainakin näin ensimmäistä kertaa kokeiltaessa jonkin verran aikaa vievää, mutta mukavaa puuhaa. Samalla menetelmällä voi uudistaa myös katto- ja lattiavalaisinten sekä pienten seinälampettien kangasvarjostimia. 

Kankaan valinta vaikuttaa paljon siihen, minkä tyylisiä varjostimista tulee. Itse tekemällä saa persoonallisia valaisimia, joita ei kaupasta löydy. Varjostinten suunnittelussa, toteutuksessa, viimeistelyssä ja koristelussa saa todellakin käyttää mielikuvitusta!


25.10.15

Uudelleen verhoiltu rahi ja tereen ompelu


Verhoilin pienen jalallisen rahin harmaalla verhoilukankaalla. Päällys- ja kappakappaleen väliin ompelin mustasta vinonauhasta tereen.

Rahin alkuperäinen kangas oli violetti ja jalkakehikko tiikkiä. Verhoilua odotellessa rahin oli saanut päälleen väliaikaisen hupun.  





Aloitin verhoilun irrottamalla rahista puisen jalkakehikon ja rahin alkuperäisen päällyskankaan. Kankaan alta löytyi vaahtomuovi. Se oli jo jonkin verran alkanut murentua, mutta kuitenkin niin hyvässä kunnossa, että jätin sen paikoilleen. Niittasin vaahtomuovin päälle sopivan kokoisen palan levyvanua. Vanukerros kankaan ja vaahtomuovin välissä suojaa vaahtomuovia hankautumasta kangasta vasten ja estää vaahtomuovia murentumasta.





Pienikokoisen rahin kannen koko on 36 x 36 cm ja reunan korkeus 12,5 cm. Leikkasin harmaasta verhoilukankaasta päällyskappaleen sekä sivukappaleen eli kapan. Kappakappaleen pituuteen kannattaa varata muutama sentti ylimääräistä, ettei se jää liian lyhyeksi. Mittasin kappaleille 1,5 cm saumanvarat. 

Pyöristin rahin päällyskappaleen kulmat, että ne olisivat helpompi ommella ja asettuisivat paremmin rahin päälle. Myös tere on helpompi ommella, kun ommeltavissa kappaleissa ei ole teräviä kulmia. 





Ompelin rahin tereen mustasta vinonauhasta. Se kestää kevyttä käyttöä, mutta jos haluaa tereestä vahvemman, se kannattaa leikata paksummasta kankaasta. Tereen sisälle ostin koululta ohutta muovista tereen ompelua varten tarkoitettua putkea/pilliä. Tereen sisälle voi ommella myös nauhaa, esim. nyöriä tai edullista muurarin saumalankaa.


Tereen ompelussa on kolme vaihetta:

1. Terenauha ommellaan ensin putkeksi niin, että terelanka tai -pilli jää putken sisään. Ommellessa kannattaa käyttää vetoketjupaininjalkaa, että pääse ompelemaan tereen lähelle. Tämä ensimmäinen ommel ommellaan kauimmaiseksi tereestä. 

2. Seuraavaksi putkeksi ommeltu terenauha ommellaan päällyskappaleen reunaan. Päät taitellaan jatkokohdassa siististi päällekkäin ja terelanka/pilli katkaistaan jatkumaan siitä mihin toinen pää jää. Terenauha ommellaan nyt lähempää terettä kuin edellinen ommel. Kulmiin kannattaa leikata pieniä lovia, että terenauha kääntyy niissä paremmin.





3. Tereen ompelun kolmannessa vaiheessa tere ommellaan päällyskappaleen ja kapan väliin. Ommel yhdistää kappaleet ja tere jää niiden väliin. Tämä ommel ommellaan niin läheltä terettä kuin mahdollista, että se jää tiukasti kappaleiden väliin. Edelliset kaksi ommelta jäävät sauman sisään, eivätkä näy päällepäin.





Nyt meillä on niittaamista vaille valmis päällys rahille. Päällys asetellaan rahin päälle niin, että saumanvarat jäävät siististi kapan puolelle alaspäin. 





Päällys vedetään tiukasti rahin päälle ja niitataan niittipistoolilla kiinni. Kapan alareunan voi kääntää siististi piiloon. Kappakappaleen voi jo alun perin leikata niin, että alareunaan jää hulpio, silloin reunaa ei tarvitse huolitella eikä kääntää.

Maalasin rahin puisen jalkakehikon mustalla kalustemaalilla. Jalkakehikko ruuvataan takaisin paikoilleen. 





Viimeistelin rahin ompelemalla sen alareunaan kaksinkerroin taitetun vinonauhakaitaleen. Liimasin nauhan tekstiililiimalla ja ompelin käsin parilla pistolla muutamasta kohdasta rahin päälliseen. 





Jotta rahista tulisi vähän tyttömäisempi, solmin ja ompelin alareunan nauhan päälle vinonauhasta rusetin. Rusetin teko-ohje pahvimallin avulla löytyi täältä.   


11.10.15

Verhoilukurssin satoa


Edellisessä postauksessa kerroin, kuinka ompelurahi verhoillaan ja kuinka omani valmistui. Tässä esimerkkejä, kuinka hienoja, erilaisia ja erityylisiä opiskeluryhmämme verhoilemista raheista tulikaan!  




Tämä ompelurahi on verhoiltu mustalla keinonahalla sekä mustavalkoisella kettukankaalla. Kanteen on applikoitu kankaasta leikattu ketun pää ja kannen keskelle ketun nenäksi kiinnitetty keinonahkainen kantanappi.




Tähän ompelurahiin on käytetty harmaata sekä erilaisia violetteja verhoilukankaita. Rahi on koristeltu strassinauhalla sekä "timanttinapilla".




Tämä aito vintage-ompelurahi on valmiita kehikoita hieman pienempi ja muodoltaan sirompi. Rahista on poistettu alkuperäinen verhoilu ja se on päällystetty uudelleen beigen ja siniharmaan sävyisillä, hienosti yhteen sopivilla verhoilukankailla.




Tässä antiikkirahissa on upeat puiset jalat. Rahi on verhoiltu beigen sävyisellä verhoilukankaalla ja reunaan on ommeltu käsin koristenauha.




Tässä beigellä ja ruskealla verhoilukankaalla verhoillussa rahissa on meneillään koristenauhan ompeluvaihe.




Tämä ajaton rahi on verhoiltu luonnonvärisellä pellavakankaalla.




Tähän ompelurahiin on käytetty erikuvioisia ja -sävyisiä ylellisiä violetteja verhoilukankaita. Rahi on viittä vaille valmis, vain "timanttinappi" odottaa vielä paikoilleen ompelua.




Tämä ompelurahi taas on verhoiltu valkoisella tekoturkiskankaalla.




Ja muutama rahi valmistuu vielä ihan lähiaikoina... 


Kurssi oli todella inspiroiva ja raheja oli kiva verhoilla. Rahien suunnittelussa ja toteutuksessa pääsi käyttämään luovuutta ja mielikuvitusta. Pieni verhoilutyö oli helppo ja nopea tehdä. Verhoilun idea tuli selväksi ja kaikki onnistuivat hyvin, vaikka joukossa oli sellaisiakin, jotka eivät olleet koskaan aikaisemmin kokeilleet verhoilua.


Lisää juttua kurssistamme ja sen tuotoksista löytyy verhoilukurssimme kouluttajan blogista.  


10.10.15

Ompelurahin verhoilu


Sisustusalan perustutkintoon valmistavassa koulutuksessa on tällä hetkellä meneillään verhoilua. Saimme ostaa koululta ompelurahien rungot ja kansilevyt valmiina. Uudelleen verhoiltavaksi sopivia ompelujakkaroita löytyy myös kirpputoreilta.




Verhoiluosuutta vetävällä kouluttajallamme on oma verhoomo, Nooran Verhoomo ja Sisustus. Hän myi meille verhoilutöistä jääneitä sisustus- ja verhoilukangastilkkuja rahien verhoilua varten. Rahin verhoiluun ei tarvita kovin paljon kangasta, tähän meni yhteensä n. 1 m.





Noora myy aina silloin tällöin tilkkuja täällä Tampereella, joten jos sisustus- ja verhoilukankaat kiinnostaa, kannatta seurata Nooran yrityksen Facebook-sivuja.




Rahin verhoilu aloitettiin leikkaamalla rungon sivuiksi neljä kappaletta paksusta pahvista. Pahvit nidottiin runkoon ensin viistoon ammutuilla apuniiteillä. Viistot niitit on helppo tarvittaessa irrottaa, jos palat eivät mene kerralla oikeille paikoilleen.




Kun palat olivat löytäneet paikkansa, ne nidottiin kiinni tiheästi läheltä reunaa. Jos niitit eivät osuneet puiseen kehikkoon ja jäivät näkymään rahin sisäpuolelle, ne saattoi vielä tässä vaiheessa irrottaa ja kiinnittää uudelleen.

Pahvisten kappaleiden reunoja voi hioa hiekkapaperilla rungon reunojen kanssa samaan tasoon, jos ne eivät ole ihan täsmälleen sopivat runkoon.




Ompelurahin kanteen porattiin tässä vaiheessa reikä nappia varten. Kuvassa olevat reiät olivat kannessa jo valmiina. Niihin laitettiin lopuksi puutapit, jotta kansi pysyy paremmin paikoillaan rungon suuaukon päällä.  




Kannen muotoa sai muokattu pyöreämmäksi, kun sen päälle liimattiin kaksi vaahtomuovilevyä. Alempi, kanteen liimattava pyöreä vaahtomuovikappale leikattiin pienemmäksi kuin sen päälle spray-liimalla liimattava kappale. Reunat pyöristettiin ennen liimausta.




Rungon päälle tuli kerros vanua, joka kiinnitettiin liimaamalla. Vanua tuli myös rahin kanteen, johon se kiinnitettiin niittaamalla. Kannen vanua venytettiin voimakkaasti, että se asettui tiukasti vaahtomuovikerrosten päälle ja antoi samalla kannelle sen pyöreän muodon.  




Valitsin ompelurahiini erilaisia ja erisävyisiä harmaita ja mustia kankaita. Käytin rahiin Nooralta ostamiani sisustus- ja verhoilukangastilkkuja sekä aikaisemmin hankittuja muista ompelutöistä jääneitä kangastilkkuja. Verhoilukankaat kestävät kovaakin käyttöä, mutta rahin verhoiluun voi käyttää myös muita paksumpia kankaita.    

Muokkasin samaa kaavaa, jonka avulla leikkasin pahvista kappaleet rahin runkoon. Piirsin ja leikkasin kaavan avulla kangastilkuista kahdeksan kappaletta ja ompelin ne renkaaksi. Jätin sekä ylä- että alareunaan reilut 5 cm:n saumanvarat, että ne yltävät varmasti kääntymään yli rungon ylä- ja alareunan.  




Suoran sauman ompeleminen sujuu kätevästi ompelukoneen pistolevyyn kiinnitettävän magneettiohjaimen avulla. Magneetti ohjaa kankaan reunaa ja ompelu sopivalta etäisyydeltä reunasta onnistuu helposti. Ommeltavien kappaleiden saumanvaroista tulee joka kohdasta aina saman levyiset. Pikkujuttu, mutta todella kätevä!




Piirsin kantta 5 cm suuremman pyöreän kaavan ja leikkasin sen kahdeksaan osaan. Kaavan avulla leikkasin kappaleet kankaista. Ulkoreunaan jäi 5 cm varaa kääntämistä ja nitomista varten.




Ennen kannen kankaan niittaamista pujotin paksun langan kanteen poratusta reiästä ja kiinnitin nahkaisen kantanapin nitomalla kannen sisäpuolelle. Kun kankaat oli nidottu ja nappi kiinnitetty, ompelurahi oli valmis. Vuoripussia ei rahien sisäpuolelle nyt tehty, mutta sekin on mahdollista. Vuoriin voi ommella taskuja, joissa säilyttää pikkutavaraa. 





Viimeistelin ompelurahin maalaamalla sen jalat mustiksi. Maalaamisen olisi voinut tehdä heti aluksi, jolloin kankaita ei olisi tarvinnut varoa sotkemasta maalilla, mutta onnistui näinkin.


8.10.15

TAMK - Sisustajan työkalut somessa -koulutus 22. - 24.10.15


Täällä on ollut jo aiemminkin infoa TAMK:in järjestämistä sisustuskoulutuksista sekä erityisesti tästä pian alkavasta Sisustajan työkalut Somessa -koulutuksesta, jossa olen mukana kouluttajana. 






Koulutuksen alkuun on enää pari viikkoa, mutta jos haluat mukaan, se onnistuu vielä, kun olet nopea ja ilmoittaudut täyttämällä ilmoittautumislomakkeen.

Koulutus on kolmen päivän mittainen, jokaisella koulutuspäivällä on oma teema sekä kouluttaja. Lauantaina 24.10. aiheena on Instagram ja Pinterest, kouluttajana some-asiantuntija Telma Rivinoja. Perjantaina 23.10. valokuvaaja Laura Tammisto antaa vinkit järjestelmäkameran käyttöön sekä kuvankäsittelyyn.   

Torstain 22.10. aiheena on sisustusbloggaus. Suunnittelin, että käymme läpi yhdessä keskustelemalla asioita, joita on hyvä tietää ja miettiä ennen kuin perustaa blogin. Perehdymme mm. sisällön tuottamiseen, blogin ulkoasuun sekä siihen miten erottua edukseen ja saada blogille lukijoita. Tarkoitukseni on tutustuttaa osallistujat blogimaailmaan ja sen ilmiöihin omien käytännön kokemusteni kautta. Aihepiiri on laaja ja aiheesta riittää varmasti paljon puhuttavaa!

Tervetuloa mukaan!


Lisätietoa koulutuksesta TAMK:in sivuilta.


3.10.15

Suorat sivuverhot painoilla


Ompelin Riina Kuikan Vallilalle suunnittelemasta Rio Linen verhokankaasta (95 % polyesteri, 5 % pellava) suoran sivuverhon. Lisäsin alareunaan verhopainot, jotka auttavat verhoa laskeutumaan kauniisti.

Kangas on melko ohutta ja hieman hankala käsitellä sekä ommella. Kankaan ompelua helpotti se, että silitin taitteet ja saumat jokaisessa työvaiheessa.

Käytin ompeluun ohuempaa neulaa, joka soveltuu normaalipaksuista neulaa paremmin ohuen kankaan ompeluun. 





Työjärjestys:


1. Käännä, silitä, neulaa ja ompele helma kaksinkerroin. Ohuessa kankaassa sauma ei kuulla läpi, kun se on kaksinkertainen.






2. Käännä, silitä, neulaa ja ompele sivut kaksinkerroin, jätä yläreunaan n. 25 cm ompelematta, että saat yläreunan myöhemmin käännettyä.





3. Neulaa, silitä ja ompele yläreunan rypytysnauha. Ompele rypytysnauha kankaaseen ensin yläreunasta.

4. Käännä, neulaa, silitä ja ompele rypytysnauhan alareuna, oikealle puolelle jää näkyviin vain yksi ommel.

5. Taita, neulaa, silitä ja ompele verhon yläreunat loppuun asti.

6. Ompele verhopainot käsin sivusaumojen taskuihin.

7. Silitä ja ripusta ikkunaan.





Suoran verhon voi ommella monella eri tavalla. Tässä järjestyksessä ommeltaessa verhon reunat kääntyvät alareunasta yläreunaan asti siististi. Sivusta katsottuna sivusaumojen reunojen käänteet jatkuvat yhtenäisinä koko verhon pituudelta. Lisäksi verhopainoille jää sivusaumojen sisälle taskut. 

Verhopainot ommellaan käsin muutamalla pistolla taskuihinsa, jolloin ne on helppo irrottaa pesua varten. Pesun jälkeen ne ommellaan taas takaisin paikoilleen. Verhoja ei välttämättä tarvitse puhdistaa aina pesemällä, useimmiten tuuletus ja kevyt imurointikin riittävät.





Reunat saattavat jäädä vetämään ompelun jälkeen. Ne saa suoriksi kiinnittämällä reunan nuppineulalla ompeleen kohdalta silityslautaan ja silittämällä sauman ompeleen suuntaisesti kevyesti venyttäen.