20.3.16

Keittiöremontti pienellä budjetilla ja V33 kalustemaalilla


Keittiömme kaapit ovat ihan ok kunnossa, mutta valkoiset melamiiniovet olivat saaneet kolhuja ja alkaneet ajan myötä kellastua. Ovia oli hankala pitää puhtaina, joten päätimme uudistaa keittiön ovet maalaamalla ne tummemmiksi. Samalla oviin vaihdettiin uudet metalliset Ikean Möllarp-vetimet





Myös yläkaappien alla olevat työvalaisimet ovat päässeet kellastumaan ja ovat vanhahtavat muutenkin. Häikäisevän kirkkaat, mutta kaikin puolin toimivat loisteputkivalot piilotettiin kiinnittämällä niiden eteen yläkaappien alareunaan valolista.

Ovien väsyneet saranat vaihdettiin uusiin ja muuten vaan löystyneet kiristettiin.





Maalasin aikaisemmin pienen yksiön keittiökaappien ovet Tikkurilan Helmi-kalustemaalilla. Maali on pysynyt ovissa yllättävän hyvin, se on kulunut ainoastaan eniten käytettyjen ovien vetimien alta.

Tällä kertaa käytin kiintokalusteiden maalaamiseen tarkoitettua erikoismaalia. V33 Kalustemaali on tarkoitettu erityisesti lakatuille, maalatuille, melamiini- tai laminaattipintaisille irto- ja kiintokalusteille. Valmistaja lupaa, että maali soveltuu jatkuvaa puhdistusta vaativiin kohtaisiin, kestää puhdistusaineita, hylkii likaa sekä kestää iskuja ja hankausta. Pitäisi toimia keittiössä silloin oikein hyvin.

V33 kalustemaalia on saatavana 4 eri väriä. Valitsin väreistä tummimman, tummanharmaan. Tummanharmaa väri sopii hyvin keittiön mustan kivitason ja vaaleanharmaiden välitilan laattojen kanssa yhteen. Värin valintaan vaikutti myös se, että tummemmissa ovissa tahrat ja roiskeet eivät näy yhtä hyvin kuin vaaleissa. 




Aloitin urakan irrottamalla vanhat vetimet ja puhdistamalla ovet ohjeen mukaan laimennetulla MaalipesullaEn hionut tai pohjamaalannut ovia ennen maalaamista, en edes irrottanut ovia rungoista maalaamisen ajaksi. Rajasin krittiset kohdat leveällä maalarinteipillä ja suojasin lattian ja työtason sanomalehdillä.





Ensimmäisen maalikerroksen jälkeen ovet näyttivät aika kamalilta! Maali levittyi epätasaisesti ja maalattu pinta jäi laikukkaaksi. Muutos valkoisesta tummanharmaaksi tuntui rajulta. Seuraavien kerrosten jälkeen pinta näytti jo paremmalta. Silmäkin alkoi tottua uuteen väriin.

Maalasin ovet ensin ulkopuolelta kolmeen kertaan, sen jälkeen sisäpuolelta kahteen kertaan. Käytin maalaamiseen leveää ja tarkempaa työtä vaativiin kohtiin pienempää sivellintä. Maalaustela sopii hyvin tasaisten pintojen maalaamiseen, mutta jostain syystä sivellin tuntuu mielestäni paremmalta välineeltä maalaushommiin. Makuasia.   




Keittiö oli käytössä koko maalausurakan ajan. Maali kuivui pölykuivaksi nopeasti. Annoin maalipinnan kuivua aina vuorokauden ennen seuraavan kerroksen levittämistä.





Valolista on autotallista löytynyttä lattialistaa. Se sahattiin sopivan mittaisiksi pätkiksi päistään jiiriin. Listat kiinnitettiin yläkaappien alareunaan kalustekulmilla. Listan kolot kitattiin puukitillä ja hiottiin ennen maalaamista.





Keittiöremontin tarvikket ja kustannukset:


- 2 litraa V33 kalustemaalia 59,90 € € K-Raudassa 

- Ikean Möllarp-vetimiä 2 kpl/pkk 4 € (vetimiä tarvittiin 26 kpl) = 52 €

- 1 l Maalipesua n. 13 €

- 3 pss kalustekulmia 2,20 € = 6,60 €


Jos työlle ei laske hintaa, keittiön uudistaminen tuli maksamaan 131,50  € 






Olen tyytyväinen remontin lopputulokseen. Keittiön ilme koheni ja käyttöikä piteni paljon pienellä panostuksella.  




  
Nyt kun keittiön kaappien ovet on maalattu, tekisi mieli vaihtaa valkoiset kodinkoneet rosterisiin, paremmin harmaisiin oviin sopiviksi. Mielenkiintoista olisi myös nähdä, miltä punatiilinen seinä ja puuhella näyttäisivät tasoitettuina ja vaaleiksi maalattuina, hmmm.  




Seuraavia uudistuksia miettiessä voi vertailla näitä ennen...




...ja jälkeen -kuvia.






19.3.16

Päiväpeitto tilkuista ja fleecestä


Tämä päiväpeitto on ommeltu Finlaysonin Optinen Omena -valmisverhosta sekä yksivärisestä puuvilla- ja fleecekankaasta. 

Peiton koko on 146 cm x 230 cm. Sen toinen puoli on ommeltu 48 tilkusta, 24 omena-kuvioisesta ja 24 yksivärisestä mustasta puuvillakankaasta. Toisella puolella peittoa on musta fleecekangas.





Tilkut leikataan ja ommellaan yhteen 1 cm saumanvaroilla. Reunoja ei tarvitse huolitella siksakilla tai saumurilla. 

Tilkkujen ompelu nopeutuu, kun sen tekee "sarjatyönä". Saumat kannattaa silittää auki, se helpottaa kulmien kohdistamista ja ompelua muutenkin.





Peiton etu- ja takakappaleet ommellaan sivureunoista (1 cm etäisyydeltä) kiinni toisiinsa oikeat puolet vastakkain pussiksi. Kappaleita ei kannata ommella yhdellä ompeleella yhteen, vaan täytyy muistaa jättää kääntöaukko.

Ennen kappaleiden ompelemista peiton kulmiin voi kiinnittää tupsut, joko tasselit tai pompomit. Tupsut kiinnittyvät kulmiin samalla, kun peiton kappaleet ommellaan yhteen.





Kulmien saumanvarat leikataan kapeiksi, että ne asettuvat siistimmin paikoilleen, kun peitto käännetään oikein päin kääntöaukon kautta.

Päiväpeitto viimeistellään ompelemalla täyttöaukko käsin piilopistoilla kiinni. 





Päällys- ja aluskankaan voi ommella yhteen tilkkutyön saumojen päältä niitä pitkin tikkaamalla. Tässä peitossa kankaat on ommeltu muutamista tilkkujen saumakohdista yhteen ompelemalla niihin käsin solmuja.




Toisen valmisverhoista muokkasin verhotankoon sopivaksi lenkkiverhoksi

Valmisverhon kangas ei sellaisenaan olisi riittänyt päiväpeittoon, siksi lisäsin omenoiden väliin yksivärisiä mustia tilkkuja. Tilkkutyö on nopea ja helppo ommella isoista tilkuista. 


    


Valmisverhojen kangasta voi käyttää monenlaisiin ompelutöihin. Valmisverhoja voi saada ostettua alennusmyynneistä kangaskaupan kankaita edullisemmin.


6.3.16

Ompelukoneen huppu ja alusta huovasta


Ompeluinspiraation iskiessä on mukavaa, kun ompelukone on käyttövalmiina työpöydällä. Tulevia ompeluprojekteja odottava kone tarvitsee kuitenkin jonkinlaista suojaa huonepölyltä. Harva ompelukone on myöskään niin hieno sisustuselementti, että sitä olisi kiva katsella...

Ompelukoneelle on siis hyvä ommella huppu. Erilaisia huppumalleja löytyy netistä esim. hakusanoilla sewing maskine cover. Valmiita malleja selatessa voi keksiä ihan oman idean, toteutustavan ja materiaalin tai sitten näkemästään ideasta voi soveltaa oman näköisen version.

 Olen ihastunut huovan ompeluun, koska se on niin helppo. Reunoja ei tarvitse huolitella, ne voi vaikka vain kääntää ja liimata. Kokeilin, miten huopa soveltuu ompelukoneen hupuksi ja tällainen siitä sitten tuli:





Hupun suunnittelu alkaa oman ompelukoneen mittaamisesta. Kaavat piirretään mittojen mukaan. Halusin tästä hupusta kupumaisen, kuten vanhojen ompelukoneiden puiset suojukset. Että huppu pysyisi paremmin muodossaan, ompelin sivuihin tereet huovasta ja muovipillistä.





Huolittelin alareunan ompelemalla siihen erillisen huopanauhan. Käänsin nauhan nurjalle puolelle ja liimasin tekstiililiimalla nurjalle puolelle, jolloin reunaa ei tarvinnut ommella. Kiinnitin kulmiin liiman kuivumisen ajaksi paperiklipsit puristamaan paksummat kulmat paikoilleen.




Hupun suunnitteluun saa käyttää mielikuvitusta. Siihen voi ommella taskuja ompelutarvikkeille, aukon kahvan kohdalle jne. Huppu voi olla vanutikattu, päädyt ja sivut eri kankaasta, tilkkutyönä toteutettu, röyhelöhelmainen jne. Tästä hupusta tuli pelkistetty, koristeiksi tuli rintanappi ja hakaneula.  




Ompelin samalla ompelukoneelle pehmustetun alustan samasta 100 % polyesterihuovasta kuin hupunkin. Koneen pakkauksessa oli jo valmiina alustaksi tarkoitettu vaahtomuovipala. Vanhan koneen alkuperäinen vaahtomuovi oli jo kulunut käytössä, mutta yhä ehjä ja käyttökelpoinen. 





Ompelin vaahtomuovipalan kahden huopapalan väliin. Tikkasin ensin huopapalat yhteen 0,75 cm (paininjalan reunan mukaan) etäisyydeltä reunasta kappaleiden ympäri. Sen jälkeen ompelin alustaan vielä muutamia koristetikkauksia.





Alustan voi ommella edestä hieman pidemmäksi niin, että se ulottuu työpöydän reunan yli. Alustan ompelijan puoleiseen reunaan voi ommella taskuja ompelutarvikkeita varten. Erilaisia malleja löytyy netistä hakusanoilla sewing machine mat.