Pienen pihan kunnostaminen

Luhtitaloasuntoni 40 neliöisen (n. 4 x 10 m) pikkupihan kunnostaminen alkoi jo v. 2021. Rakensin pihaa kahtena kesänä ja sain sen valmiiksi viime syksynä. Suunnitelmat olivat selvät, mutta toteuttamista viivästytti tulossa ollut sadevesien ohjaukseen liittyvä kunnostustyö.

Suunnittelin pihan niin, ettei sinne tule nurmikkoa, kaikki pihalla jo ennestään olleet maa-ainekset ja pihalaatat käytetään, terassi kunnostetaan ja lasitetaan. Perennoita varten tehdään istutusalueita, joihin tarvitaan puutarhamultaa ja talon sokkelin viereen ja syöksytorven ympärille asetellaan seulanpääkiviä.

Suunnittelun lähtökohta oli, että pienen pihan neliöt otetaan tarkasti käyttöön. Halusin, että piha on helppohoitoinen, mutta siellä voi tehdä pienimuotoisia puutarhatöitä. Piha saa olla runsas ja rehevä, siellä on kaunista katseltavaa, erilaisia oleskelutiloja ja selkeästi rajattuja alueita.  Mielessäni oli perinteinen englantilainen cottage garden -tyylinen puutarha.

Taloyhtiöillä on säännöt, mitä asuntojen pihoissa saa tehdä, mutta sääntöjen puitteissakin voi tehdä paljon. Kysy aina lupa ja tee muutostyöilmoitus ennen muutostöihin ryhtymistä.

Heinäkuu 2023

Pihan perennat ovat jakotaimia aiemman asuntoni puutarhasta. Valeistutin ne ystäväni perunamaalle talvehtimaan ja odottamaan uuteen pihaan istuttamista. Siirsin jakotaimet keväällä perunamaasta laastipaljuihin, joiden pohjiin olin porannut reiät. Paljuihin istutettuina perennat säilyivät hengissä siihen asti, että sain istutettua ne maahan.

Kesäkuu 2022

Tässä vaiheessa lienee tarpeen kertoa, mikä oli pihan lähtötilanne.

Piha oli sorapinnalla ja siinä oli kaksi terassia, jotka yhdessä peittivät pihan pinta-alasta yli puolet. Toinen terasseista purettiin. Laitoin Toriin ilmoituksen, että laudat ja runkopuut saa tulla noutamaan, kun purkaa ne itse. Ilmoitukseen tuli runsaasti vastauksia ja sain terassimateriaalit kierrätettyä niitä tarvitsevalle. Pihalla terassin portaana toimineen kuormalavan sekä betonipilariharkot kierrätin myös Torin kautta.

Halusin toisen terassin pois, että saan tilaa istutuksille ja liuskekivillä katetulle oleskelualueelle. Piha on mielestäni monikäyttöisempi, viihtyisämpi ja mielenkiintoisempi, kun siinä on erilaisia pintoja, oleskelualueita ja kasveja.

Heinäkuu 2021

Enempää en voinut tässä vaiheessa tehdä. Piha ja sen kunnostaminen jäivät odottamaan seuraavaa kevättä ja sadevesien ohjaukseen liittyvän kunnostustyön toteutustavan ja aikataulun tarkentumista. Irrotin kuitenkin jo terassin reunaan kiinnitetyn, melkein lahon säleikön.

Lokakuu 2021

Keväällä v. 2022 aloitin pihassa jo olleiden maa-ainesten siirtämisen ja tasoittamisen sekä  istutusalueiden rakentamisen. Koko pihan alueelle oli levitetty suodatinkangas, jonka päällä oli karkeaa sepeliä, someroa, kivituhkaa, noppakiviä, luonnonkiviä, betonilaattoja sekä liuskekiviä. 

Poistin suodatinkankaan istutusalueilta. Karkea sepeli siirtyi sokkelin viereen, kivituhka ja somero pihan keskelle, liuskekivillä ja betonilaatoilla laatoitettavalle alueelle. Istutusalueiden reunat rajasin noppakivillä.

Kesäkuu 2022

Lisäsin istutusalueille puutarhamultaa ja perennoja sitä mukaa, kun sain siirrettyä suodatinkankaan päälle levitetyn soran ja poistettua suodatinkankaan niiden alta. Multaa ei tullut kovin paksulti, mutta siitäkin huolimatta perennat näyttävät viihtyvän. Aion lisätä istutusalueille multaa aina keväisin, koska lumen alla se painuu ja tiivistyy. En korottanut mullan pintaa pihalla kasvavan koristeomenapuun juurella. Puun juurenniskaa ei saa peittää, koska multa saattaisi tukahduttaa puun ja tyrehdyttää sen kasvun.

Istutin korkeimmat perennat orapihlaja-aidan viereen ja matalammat istutusalueen keskelle ja etureunaan. Väleissä kasvaa matalia maanpeiteperennoja. Tarkoitus oli, että istutuksista tulee tiheät, runsaat ja rehevät, kasvit leviävät ja mullan pinta peittyy nopeasti. Sain lisää kasveja istutettavaksi jakamalla jakotaimet useampaan osaan.

Pihassa olleet isommat luonnonkivet kasasin sadevesikourun päähän, ettei sieltä vauhdilla yli tuleva vesi vie multaa mennessään.

Kesäkuu 2022

Siinä vaiheessa, kun tilaamani seulanpääkivet toimitettiin valtavan kokoisessa säkissä keskelle pihaa, luulin tehneeni pahan arviointivirheen. Säkissä kivien määrä näytti pieneen pihaan suhteutettuna ihan liian suurelta! Mihin saisin upotettua kaikki tilaamani kivet!? Niin siinä sitten kuitenkin kävi, että ne löysivät kyllä kaikki pihalta paikkansa...

Kesäkuu 2022

Seulanpääkivet tulivat sokkelin viereen, sepelin päälle. Reunustin seulanpääkivillä myös alueen syöksytorven ympäriltä. Valikoin kiviä asetellessani kulmikkaimmat alle ja pyöreimmät (= kauneimmat) päälle.

Marraskuu 2022

Vielä olisi ollut paljon tehtävää, mutta koska tarkempaa tietoa sadevesien ohjaamiseen liittyen ei vieläkään ollut, jätin pihan kunnostamisen tällä erää tähän. Olisi ollut kurjaa rakentaa piha valmiiksi ja sen jälkeen se olisi pitänyt taas kaivaa auki.

   

Kesäkuu 2022

Loppukesällä perennat olivat juurtuneet hyvin ja näyttivät viihtyvän uudessa kasvupaikassaan. Suojainen pikkupiha on puolivarjoinen kasvupaikka ja suurin osa perennoistani juuri puolivarjoa suosivia. Osan perennoista istutin isoihin piharuukkuihin, joita voi siirrellä tarpeen mukaan.

Elokuu 2022

Seuraavana keväänä pihan kunnostus jatkui sillä, että purin toisenkin terassin. Sellaisenaan se ei olisi kestänyt terassilasien painoa. Naapureiden ihmettelystä huolimatta terassin purku ja uudelleenrakennus tehtiin jo kevättalvella, ennen varsinaisen terassikauden alkua.

Maaliskuu 2023

Purin itse vanhat terassilaudat, mutta uuden rakentamiseen käytin ammattilaisen apua. Terassin runko oikaistiin ja vahvistettiin. Vanha runko jäi uuden alle. Uusi terassi on samankokoinen (n. 3 x 4 m = 12 neliötä), mutta korkeampi kuin aiempi.

Maaliskuu 2023

Halusin korotetun terassin myös siksi, että sen keskenään eri tasoissa olevat, yläkerran parveketta tukevien tolppien betonianturat saatiin piilotettua terassilautojen alle.

Oven eteen jouduttiin tekemään madallus, että ovi mahtuu aukeamaan. Sitä voi pitää hankalana, jos ei osaa varoa sisältä terassille astuessaan. Itse olen siihen oikein tyytyväinen, se on oikeastaan aika kivan näköinenkin. Olen leikannut siihen sopivan kokoisen palan ruohomattoa kynnysmatoksi. Ainakin matto pysyy hyvin paikoillaan, kun sillä ei ole tilaa liikkua.

Kesäkuu 2023

 

Kun terassin pohja oli valmis, sen päälle voitiin asentaa lasitus. Lasitus tuli tehdä yläkerran parveketta tukevien tolppien väliin, kuten naapureillakin. Lasitettu alue terassista on n. 7,5 neliötä. Lasit ovat liukuvat, että ne mahtuvat aukeamaan pienessä tilassa. Lasituksen ulkopuolelle jäävällä terassialueella on tilaa ruukkupuutarhalle.

Heinäkuu 2023

Purin vanhan jo vinksallaan olleen portin (ks. kuvat yllä), kun sain hankittua Tori.fi:n kautta tilalle juuri sopivan levyisen puisen pihaportin tolppineen. Kyllä, niitäkin on Torissa myytävänä! Mukava myyjä suostui toimittamaan portin kotiovelle uintireissullaan pientä lisämaksua vastaan.

Portti oli puunvärinen, joten maalasin sen valkoiseksi Tikkurilan Aitamaalilla. Kiinnitin toisen tolpista ruuvaamalla pihan aitaelementtiin ja kaivoin toisen maahan. Aidan viereisen tolpan jalkaa jouduin lyhentämään rautasahalla, että sain tolppien päät samalle tasolle. Lopuksi vielä porttisalvan kiinnitys ja portti oli käyttövalmis.

Tukeva ja ryhdikäs portti näyttää hyvältä, rajaa tilaa ja tuo yksityisyyden tuntua.

Heinäkuu 2023

Piharemontin tässä vaiheessa sadevesiputken asentaja saatiin paikalle ja kaivoi sille reitin pihan poikki. Koska en osannut arvioida, missä laajuudessa ja mistä kohtaa pihaa joudutaan putken takia kaivamaan, olin varmuuden vuoksi siirtänyt jo istuttamiani perennoja väliaikaisesti takaisin laastipaljuihin. Näin taloyhtiön piha-alueella kohtalaisen kokoisen kaivurin ja kuvittelin sen jo sieluni silmin kauhomassa istutuksiani.

Asentaja kaivoi kuitenkin pihaa perinteisellä lapiolla ja niin pieneltä alueelta kuin oli välttämätöntä. Huojentuneena kiitin häntä henkilökohtaisesti pihan rakenteiden säilyttämisestä. Taisi jäädä hyvä mieli hänellekin, koska seuraavana päivänä töistä kotiin tultuani huomasin täydellisen pyöreän kiven pihallani portin vieressä. Arvasin, että hän oli sen löytänyt, ilmeisesti naapurin pihaa kaivaessaan ja pihani kiveykset nähtyään, arveli ihan oikein, että osaisin arvostaa juuri sellaista.

Heinäkuu 2023

Kun sadevesien ohjaus oli ratkaistu, pääsin vihdoin viimeistelemään pihan. Oli tullut aika asentaa liuskekivet ja betonilaatat paikoilleen.

Olin tasoittanut ja pohjustanut pihan oleskelualueen somerolla ja kivituhkalla. Tasoittamisessa käytin apuna vesivaakaa eli vatupassia ja pitkää suoraa lautaa. Näillä apuvälineillä yritin saada myös pihakivet asennettua samaan tasoon keskenään. Tehtävä ei ollut helppo, mutta onnistuin mielestäni vähintään kohtalaisesti.

 

Heinäkuu 2023

On mahtavaa nähdä pikkupiha viimein valmiina! Sen kuntoon saaminen oli ajallisesti niin pitkä projekti. Olen ollut erittäin tyytyväinen muutokseen. Lasituksen ansiosta terassia voi sisustaa vuodenaikojen mukaan ja siellä voi viettää aikaa keväästä syksyyn. Sekä piha että terassi ovat nyt viihtyisiä ja niissä on kaunista katseltavaa.

Kukkivien kasvien myötä pihalle on tullut hyönteisiä ja lintuja. Lähinnä koristeeksi ripustamassani linnunpöntössä pesi viime kesänä sinitiaispariskunta. Sain seurata läheltä, miten kiireistä lapsiperheen arki on ja pääsin näkemään, kun poikaset lähtivät pesästä maailmalle. Sinitiaisia ei haitannut rinnakkaiselo kanssani ja he ovatkin palanneet taas tuttuun pönttöön pesimään.

Katolta tulevat sadevedet menevät nyt sinne, mihin on tarkoituskin ja pihalle osuvat pisarat imeytyvät soran läpi maahan tai perennojen juurelle.

Elokuu 2023

Pihaan mahtui paljon erilaisia perennoja, jotka kukkivat vuorollaan koko kesän. Piha on runsaudestaan huolimatta helppohoitoinen, koska perennat eivät vaadi erityistä hoitoa. Perennojen välissä ei mahdu kasvamaan rikkaruohoja, joten kitkeä ei tarvitse. Juurruttuaan perennat eivät tarvitse myöskään kastelua.

Heinäkuu 2023

Keväällä olen levittänyt istutusalueille hevonkakkarakeita lannoitteeksi ja uutta sekä huonekasvien vaihdossa jäljelle jäänyttä multaa. Myös edellisen kesän ruukkuistutusten mullat voi lisätä istutusalueelle, kun vaihtaa uuden mullan uusille istutuksille. Mullan voi levittää suoraan lumen alta paljastuvien, kuivuneiden lehtien päälle, jolloin lehdet maatuvat perennojen ravinteeksi. Samalla istutusalue siistiytyy talven jäljiltä.

Heinäkuu 2023

Jos joku perennoista viihtyy erityisen hyvin ja alkaa levittäytyä liikaa, sen voi jakaa ja istuttaa osan ruukkuun. Perennat voivat jopa talvehtia ruukuissa. Pihaan ja terassille mahtuu paljon isojakin ruukkuja ja niissä voi kasvattaa hyöty- ja koristekasveja. Ruukuissa kasvavat kasvit tuovat vihreyttä ja vehreyttä sellaisiinkin paikkoihin, joissa ei muuten kasva mitään.

Kesäkuu 2022

Pihan rakentaminen vie aikaa ja energiaa, mutta kun sen kerran on tehnyt, voi keskittyä ylläpitoon ja nauttimiseen. Rahaa säästyy, kun hyödyntää sitä, mitä jo on.

 Pienikin piha voi olla paratiisi! <3

Kevyt ja väljä kesäpaita

Tällä hetkellä olen innostunut vaatteiden ompelusta. Tilasin Suuri Käsityö -lehden vuodeksi ja heti ensimmäisestä numerosta 1/2024 löysin kiinnostavan mallin. Ompelin varastoistani löytyneestä ohuesta puuvillakangaspalasta ohjeen mukaan väljän laatikkolinjaisen kesäpaidan.

Malli on yksinkertainen ja helppo ommella. Onnistuin mielestäni aika hyvin, joten tästä on hyvä lähteä jatkamaan kohti haastavampia malleja.

Paidan kangas on ohutta ja kevyesti läpikuultavaa. Se oli silti helppo käsitellä, leikata ja ommella. Saumojen silittäminen aina työvaiheiden välissä auttaa paljon. Saumat kannattaa ommella siististi, koska ne kuultavat ohuen kankaan läpi.

Samalla kaavalla, erilaisista kankaista ommeltuna, paita sopii moneen menoon.

Kaula-aukko huolitellaan samasta kankaasta leikatulla muotokaitaleella. Kaitaleeseen silitetään kankaan värinen tukikangas.

Tikkaus viimeistelee pääntien reunan.

Hankalinta oli saada kainalon saumat kääntymään siististi 90 asteen kulmaan. Tässäkin auttoi saumojen silittäminen. Molempien kainaloiden saumanvaroihin leikataan varovasti pieni aukileikkaus, jolloin saumat kääntyvät paremmin.

   

Hihansuihin ommellaan erilliset tukikankaalla vahvistetut kaitaleet, joista muodostuu hihansuiden käänteet.

Lopuksi käännetään ja ommellaan paidan helma.

Kaksi erimallista lierihattua pellavakankaasta

Joskus ompelutöiden kanssa voi käydä niinkin, ettei lopputulos olekaan lopulta sitä mitä alun perin piti. Tästä pellavakankaasta piti tulla pusero ja tulikin, mutta liian pieni. Lopulta ompelin kankaasta kaksi erimallista lierihattua, eikä harmittanut enää ollenkaan.

Toinen hellehatuista on ns. bucket hat, jonka kaava ja ohje löytyvät täältä. Bucket hat:n lakiosa on tasainen ja ympyrän muotoinen.

Kangas on viininpunaista jämäkkää pellavaa, jota ei tarvinnut tukea silitettävällä tukikankaalla.

Molemmissa hatuissa sekä oikea että nurja puoli (vuori) ovat samaa kangasta.

Toisen lierihatun lakiosa on ommeltu neljästä kiilamaisesta kappaleesta.

Pyöreäkupuisen kesähatun kaava ja ohje löytyvät täältä.

Molemmissa hellehatuissa alaspäin kääntyvä lieri. Pyöreäkupuisessa hatussa lieri on leveämpi.

Molempien kesähattujen lieriin on ommeltu kankaan värisellä langalla koristetikkaukset. Koristetikkaukset on ommeltu pidemmällä pistonpituudella (3).

Jos hatuista pitäisi valita itselle mieluisampi, se olisi pyöreäkupuinen ja leveämpilierinen hattu. Se istuu omaan päähän mielestäni paremmin. Makuasioista voi olla montaa eri mieltä ja jokaiselle löytyy varmasti omaan päähän sopivanmallinen hattu.

3 erilaista hiuspantaa kankaasta ja nahasta

YouTube:sta löytyy paljon tutorial-videoita, joista saa hyviä ideoita ja vinkkejä hiuspantojen askarteluun. Hakusanoina voi käyttää mm. headband/hair band tutorial, diy knotted headband/hair band, scrunchie headband/hair band, ruched ruffle headband/hair band jne.   

Videoista inspiroituneena askartelin kolme maltillisempaa hiuspantaa eri materiaaleista, eri tekniikoilla, ompelemalla ja liimaamalla.

Kaikkien kolmen hiuspannan pohjana on muovinen hiuspanta-aihio, joita saa ostaa askartelutarvikemyymälöistä ja -verkkokaupoista. Käytin kahta eri kokoa, kapeampi on leveimmältä kohdalta 8 mm ja leveämpi 25 mm.

Tämä hiuspanta on ommeltu ohuesta kankaasta, kahdesta yhteen kiedotusta kaitaleesta. Kaitaleet on ommeltu putkiksi, kiedottu ristiin ja liimattu pannan päälle kuumaliimalla. 

Ensin panta-aihion molemmille puolille on liimattu kapea suikale vanua. Liimaaminen kannattaa aloittaa pannan sisäpuolelta niin, että vanu taittuu molempien päiden kohdalla ja jatkuu yhtenäisenä siihen kohtaan pannan sisäpuolella, josta liimaaminen aloitettiin. Silloin pannan päät tulee samalla pehmustettua, eivätkä ne paina korvien takaa pantaa käytettäessä.

Vanun päälle, pannan ympärille, on kierretty ja liimattu suikale kangasta. Suikale piilottaa alleen panta-aihion ja vanukerroksen.

 

Putkiksi ommellut kaitaleet kiedotaan ristiin ja liimataan pannan päälle. Kaitaleet asetellaan niin, että ne peittävät pannan. Kun kaitaleet ovat paikoillaan, ne liimataan kuumaliimalla huomaamattomasti muutamasta kohtaa pantaan.

Kaitaleet saavat jäädä "huivimaisesti" löysälle, liima pitää ne kyllä paikoillaan. Ohut kangas laskeutuu hyvin ja näyttää päähän solmitulta huivilta. Tähän pantaan kaitaleet on kiedottu ristiin molemmilta puolilta pannan ympäri ja lopuksi liimattu pannan päihin.

Pannan päät kiinnitetään pantaan liimaamalla. Päistä tulee siistimmät, kun ne huolitellaan kankaasta ommelluilla tupeilla. Myös tupit on kiinnitetty pantaan liimaamalla.

 

Ruutukankainenkin hiuspanta on päällystetty suikaleella ohuetta vanua. Jos pannasta haluaa muhkeamman, päällystämiseen käytetään paksumpaa vanua. Vanua voi liimata myös useamman kerroksen.

Vanulla pehmustetun pannan päälle pujotetaan kapeaksi putkiloksi ommeltu kangassuikale. Suikaleen tulee olla panta-aihion pituutta reilusti pidempi. Mitä pidempi putkilo, sitä enemmän kangas rypyttyy. Ohuempi kangas rypyttyy enemmän kuin paksumpi.

Pannan päälle pujotetun suikaleen päät taitetaan ja liimataan pannan päihin ommeltuihin kankaisiin tuppeihin, kuten värikkäässä pannassa edellä.

Kapein panta-aihio on päällystetty vanhasta nahkatakista kierrätetyllä pehmeällä nahalla. Kapea nahkasuikale on ommeltu aihion päälle käsin.

Rusetin keskiosa on ommeltu renkaaksi ja kiinnitetty muutamalla pistolla pannan sisäpuolelle. Renkaan sisälle, pannan ulkopuolelle on pujotettu pannan leveyttä leveämpi pala nahkaa. Pala rypyttyy kivasti ja pysyy napakasti paikoillaan. Lopuksi pannan sisäpuolelle on liimattu kuumaliimalla kapea nauha, joka piilottaa käsin ommellun sauman.

Pyöreä pöytäliina erikokoisista pellavakangaspaloista

Pellavakangaspaloja on tullut ajan mittaan haalittua sieltä täältä. Osa on jämäpaloja omista ompeluprojekteista, osa löytynyt kangaskauppojen palalaareista, osa kirpputoreilta ja Nextiilistä. Kun yhteensopivia kangaspaloja on kertynyt sopiva määrä, niitä yhdistämällä voi saada aikaan jotain käyttökelpoista.

Tähän pyöreään pöytäliinaan on käytetty kuutta eri pellavakangasta. Kangaspalat on pyritty hyödyntämään mahdollisimman suurina kappaleina. Kankaiden sommittelu on työvaihe, johon kannattaa käyttää aikaa ja harkintaa. Loppu onkin sitten enää suunnitelman toteuttamista eli ompelua.

 Pellavakangaspalat kannattaa ensin pestä kutistumisen estämiseksi ja kuivuttuaan levittää lattialle ja sommitella neliön muotoon. Neliön ei tarvitse olla mitoiltaan täydellinen, koska reunat pyöristetään myöhemmin.

Suurimmat kangaspalat on hyvä (mahdollisuuksien mukaan) sommitella keskelle liinaa, pöydän kannen päälle jääviin kohtiin. Silloin pöydän päälle tulee vähemmän saumoja ja saumojen päälle asetettavat maljakot, kynttilänjalat ym. pysyvät paremmin pystyssä. 

Kangaspalat sommitellaan niin, että ne on mahdollista ommella yhteen suorilla saumoilla. Tekniikka on tuttu tilkkutöistä, mutta tällä kertaa suuremmassa mittakaavassa. Kangaspaloista ommellaan ikään kuin yksi iso tilkkutyöblokki.

Tämän sohvapöydän halkaisija on 120 cm. Siinä on pöydän kannen alla alataso, jonka halusin piilottaa pöytäliina helman alle. Pöydän liinasta piti tulla silloin halkaisijaltaan vähintään 193 cm ja neliön muotoisesta blokista vähintään 193 x 193 cm.

Ompelin pellavakangaspalat yhteen saumurilla, jolloin saumanvaroista tulee kapeat ja siistit. Saumanvarat taitetaan samaan suuntaan niin, etteivät ne jää kierteelle. Osa paloista ommellun liinan saumoista jää pöydän kannen päälle. Silloin on hyvä, kapeat saumat asettuvat siististi paikoilleen. 

Taitetut saumanvarat voi myös ommella (=tikata) saumojen päältä. Päälletikkaus on samalla koristetikkaus.

Seuraavaksi neliön muotoisesta blokista leikataan pyöreä taittamalla kangas neljään osaan. Täältä löytyy hyvä ohjevideo taittamiseen, mittaamiseen ja leikkaamiseen.

Pyöreäksi leikatun blokin reunaan ommellaan vinonauha. Se voi olla valmista vinonauhaa tai pyöristämisessä jäljelle jääneistä tilkuista leikattua ja taitettua vinonauhaa. Ohje vinonauhan omasta kankaasta valmistamiseen löytyy täältä.

Päädyin jälkimmäiseen vaihtoehtoon ja sain käytettyä jäljelle jääneetkin kangaspalat liinaan. Kangaspalat olivat erivärisiä, joten myös vinonauhasta tuli monivärinen.

Vinonauhan ompelun jälkeen pöytäliina silitetään ja sitten se onkin valmis käyttöön.

  

Lampaantaljasta käsin ommeltu välly

On aina kiva oppia uusia käsityötekniikoita ja työtapoja, samoin kuin kokeilla erilaisten materiaalien työstämistä. Tällä kertaa pääsin tutustumaan miten lampaantaljoja ommellaan ja mitä kaikkea niistä voi tehdä. Lammasvällykursseja järjestää täällä Tampereella mm. Ahjolan kansalaisopisto ja kouluttajana toimii Anu Pentti Pajukannan tilalta Nokialta.  

Perinteisiä lampaannahkaisia rekipeittoja ja vällyjä ommellaan Norjassa enemmän kuin meillä Suomessa. Niille, jotka haluavat tutustua perinteisiin norjalaisiin lammasvällyihin, niiden ompeluun ja painamiseen tarkemmin, vinkiksi muutama linkki ja hakusana.

Blogi: https://skinnfell.wordpress.com

Kirja: Britt Solheim; Skinnfeller du kan lage selv

Saueskinn = lampaannahka

Tradisjonell skinnfell = perinteinen lampaantalja

Trykte skinnfeller = painetut lampaantaljat

Tradisjonell saum og trykking = perinteinen ompelu ja painatus

Vaikka ei norjaa osaisikaan, yllä mainitusta kirjasta löytyy helpot ja yksinkertaiset kaavat erilaisiin muihinkin lampaannahkatöihin. Kirjan kaavojen mukaan kurssilla ommeltiin mm. läpällinen karvalakki, useita rukkasia ja tossuja, ranteenlämmittimiä, puuhkia jne.

Lampaantaljat ovat yksilöitä, erikokoisia ja -värisiä, pitkä- tai lyhytkarvaisia. Ihastuin harmaaseen, lyhytkarvaiseen ja kiharaiseen taljaan, jonka nahkapuoli on suklaanruskea ja käsitelty mokkamaisen pehmeäksi.

Aloittelijana valitsin ensimmäiseksi työkseni pienen (55 x 85 cm) lampaannahkaisen vällyn yhdestä taljasta. Pieni välly lämmittää istuinalustana penkillä, nojatuolissa, työtuolissa, pulkassa, retkellä jne.

Isompiin vällyihin tarvitaan 2, 4 tai 8 taljaa. Taljat ommellaan perinteisesti käsin, joten mitä isompi välly, sitä enemmän sen ompeluun kuluu aikaa. Laadukkaat lampaantaljat ovat myös arvokkaita ja ison vällyn materiaaleille tulee hintaa helposti useita satasia.

Talja on tarkoitus hyödyntää kokonaisuudessaan eli siitä leikataan niin suuri välly kuin mahdollista. Reunat suoristetaan ja aukkopaikkoihin ommellaan paikat. 

Oikeaoppinen tapa on leikata nahkaa, ei karvaa. Saksien terät liikkuvat karvojen tyvessä, jolloin karvat jäävät pitkänä jommallekummalle puolelle leikattua nahkaa, eivätkä katkea. Opin tämän kantapään kautta...

  

Paikat leikataan jäljelle jäävistä paloista. Aukosta piirretään ensin kaava, jonka mukaan paikat on helppo leikata niin, että hukkaa jää mahdollisimman vähän.

Paikka leikataan sellaisesta kohtaa taljaa, jossa karva on yhtä tiheää ja samanväristä kuin paikkauskohdan ympärillä. Myös karvan kasvusuunta tulee huomioida. Paikkauskohdan on tarkoitus piiloutua karvapuolelle mahdollisimman hyvin. Nahkapuolella paikan ompelukohta viimeistellään ompelemalla sauman päälle ohut taljasta leikattu nahkakaitale.

Nahkaa ommellaan yliluottelupistoilla ja ompeluun käytetään vahvaa pellavalankaa sekä nahkaneulaa. Tarvikkeita sai ostaa kurssin ohjaajalta.

 

Käsin ompelu vaati vähän harjoittelua, pistoja oli vaikea ommella tasaisin välein. Lopputulos on kuitenkin ihan siisti ja huomaamaton.

Jäljelle jääneistä reunapaloista leikattiin ohuita suikaleita, jotka ommeltiin vällyn reunaan nahkapuolelle.

Suikaleet ommeltiin päistään kiinni toisiinsa sitä mukaa, kun reunan ompelu eteni. Kulmissa liian pitkä suikale leikattiin reunan pituiseksi ja seuraava suikale ommeltiin edellisen päähän 90 asteen kulmaan. Reunakaitaleet oli kätevä kiinnittää paikoilleen ompelun ajaksi nipsuilla.

Reunan viimeistelevät kaitaleet ommellaan vällyyn vain toiselta reunalta, jolloin ulkoreuna jää auki.

Kaitale viimeistelee vällyn reunat. Pitkäkarvaisen taljan reunoista tulee erityisen hienot, mutta kivasti kihartuvat nämä lyhyemmätkin vällyn reunan yli. 

Lopuksi vällyn voi koristella painamalla siihen kuvioita, piirtämällä kuvia tai kirjoittamalla tekstiä. Kurssilla painamiseen sai käyttää ohjaajan puisia "painopalikoita" (= trykklosser, trykkblokker). Omaan käyttöön niitä voi tilata norjalaisesta verkkokaupasta.