On olemassa pari kikkaa, joiden avulla saa itsepäisimmätkin verhot laskeutumaan halutulla tavalla, tasaisesti ja aaltoilevasti. Osa vinkeistä vaatii vähän ompelutaitoa, osa taas soveltuu valmisverhojenkin ripustamiseen.
Verhojen ripustustapoja on paljon, mutta yleisimmin verhot ripustetaan joko verhonipsuilla liukukiskoon tai pujotetaan verhotankoon verhossa olevan kujan tai verhorenkaiden avulla.
Ripustus on kummallakin tavalla helpompaa, kun verhoon on ommeltu rypytysnauha. Rypytysnauhoilla verhoihin saa erilaisia laskostuksia, nauhoja löytyy laaja valikoima kangaskaupoista.
Tässä keittiöön ompelemassani verhokapassa on 10 cm leveä rypytysnauha, jossa on lenkit verhon tankoon pujottamista varten. Nauha laskostaa verhoon pitkät laskosvälit. Laskoksia tarvitsee vain auttaa asettumaan tangolle sopivalle etäisyydelle toisistaan.
Samasta pellavasekoitekankaasta ommellussa pitkässä sivuverhossa taas on kapeampi 3 cm rypytysnauha lyhyemmillä laskosväleillä.
Verho on ripustettu nipsuilla verholaudan alle kiskoon niin, että verhon reunat taittuu ikkunaan päin. Reunan saumat laskeutuvat kauniimmin, piilottuvat taitteen alle, eivätkä näy huoneeseen päin.
Pitkien sivuverhojen hulpioreunat kannattaa leikata pois, ettei kankaan sivureunat jää vetämään. Reunat käännetään ja ommellaan, ompelun jälkeen saumat silitetään. Saumojen silittäminen ompelutyön jokaisen työvaiheen jälkeen helpottaa ompelua.
Verhot laskeutuvat kauniimmin, kun ne silittää ennen ripustamista.
Suorien verhojen sivusaumojen kulmiin voidaan ommella alapainotaskut lyijypainoille tai pujottaa lyijynauha (tai painonauha) alareunan käänteen sisälle. Painot pitävät verhon alareunan paikoillaan ja painavat verhon sivuja alaspäin, jolloin ne ei pääse elämään.
Sivuverhot saadaan asettumaan halutulla tavalla, kun ne kostutetaan ja sidotaan kevyesti narulla nippuun. Verhot asetellaan nippuun siihen asentoon kuin niiden halutaan jäävän, kun sidonta avataan. Verhonipun voi avata esim. seuraavana päivänä, kun verhot ovat kuivuneet.
Verhojen ripustustapoja on paljon, mutta yleisimmin verhot ripustetaan joko verhonipsuilla liukukiskoon tai pujotetaan verhotankoon verhossa olevan kujan tai verhorenkaiden avulla.
Ripustus on kummallakin tavalla helpompaa, kun verhoon on ommeltu rypytysnauha. Rypytysnauhoilla verhoihin saa erilaisia laskostuksia, nauhoja löytyy laaja valikoima kangaskaupoista.
Tässä keittiöön ompelemassani verhokapassa on 10 cm leveä rypytysnauha, jossa on lenkit verhon tankoon pujottamista varten. Nauha laskostaa verhoon pitkät laskosvälit. Laskoksia tarvitsee vain auttaa asettumaan tangolle sopivalle etäisyydelle toisistaan.
Samasta pellavasekoitekankaasta ommellussa pitkässä sivuverhossa taas on kapeampi 3 cm rypytysnauha lyhyemmillä laskosväleillä.
Verho on ripustettu nipsuilla verholaudan alle kiskoon niin, että verhon reunat taittuu ikkunaan päin. Reunan saumat laskeutuvat kauniimmin, piilottuvat taitteen alle, eivätkä näy huoneeseen päin.
Pitkien sivuverhojen hulpioreunat kannattaa leikata pois, ettei kankaan sivureunat jää vetämään. Reunat käännetään ja ommellaan, ompelun jälkeen saumat silitetään. Saumojen silittäminen ompelutyön jokaisen työvaiheen jälkeen helpottaa ompelua.
Verhot laskeutuvat kauniimmin, kun ne silittää ennen ripustamista.
Suorien verhojen sivusaumojen kulmiin voidaan ommella alapainotaskut lyijypainoille tai pujottaa lyijynauha (tai painonauha) alareunan käänteen sisälle. Painot pitävät verhon alareunan paikoillaan ja painavat verhon sivuja alaspäin, jolloin ne ei pääse elämään.
Sivuverhot saadaan asettumaan halutulla tavalla, kun ne kostutetaan ja sidotaan kevyesti narulla nippuun. Verhot asetellaan nippuun siihen asentoon kuin niiden halutaan jäävän, kun sidonta avataan. Verhonipun voi avata esim. seuraavana päivänä, kun verhot ovat kuivuneet.
Verhot saavat hipoa lattian rajaa, mutta liian pitkät sivuverhot kannattaa lyhentää. Sopivan pituinen verho pääsee laskeutumaan vapaasti.
Kaksi suoraa verhoa yhden sijaan antaa runsaamman vaikutelman.
Kaksi suoraa verhoa yhden sijaan antaa runsaamman vaikutelman.
Tekstit
.png)
