Farkkumatto kahvilaessuista

Tämä tilkkumatto on ommeltu käytöstä poistuneista kahvilaessuista. Farkkuessuja oli yhteensä 16 kpl. Tilkuiksi leikattuina niistä riitti materiaalia kohtalaisen kokoiseen kaksipuoliseen mattoon. Farkkukankaista ommeltu tilkkutyö sopii käytettäväksi myös sohvanpäällisenä, torkkupeittona tai päiväpeittona.

Leikkasin pyöröleikkurilla tumman- ja vaaleansinisistä essuista 25 kpl 32 x 22 cm ja 100 kpl 17 x 12 cm kokoisia tilkkuja. Mitat sisältävät 1 cm saumanvarat.

Maton reuna on kantattu jäljelle jääneistä tilkuista leikatulla vinokaitaleella. Yhdistin 12 cm leveät kaitaleet (sis. 1 cm saumanvarat) toisiinsa, että sain niistä yhtenäisen, maton ympärille yltävän kaitaleen. Reunakaitale on taitettu kaksin kerroin. Valmiin maton koko on 5 cm leveän kanttauksen kanssa on 160 x 215 cm.

Maton tilkkuja leikatessani pyrin jättämään essuissa olleet painatukset ja päälle ommellut merkit paikoilleen. Joissain kohti se ei ollut mahdollista, mutta koska halusin hyödyntää merkit, irrotin ne ja ompelin uudelleen sopiviin kohtiin. Ompelin mattoon koristeeksi myös merkkien kokoisia tikkauksia.

Sain tumman- ja vaaleansinisistä essuista kolmen värisiä tilkkuja, kun käänsin osan nurjat puolet päällepäin. Tilkkujen sommittelussa pyrin siihen, ettei kahta samanväristä tilkkua tule vierekkäin. Koska farkkukangasta ja siitä leikattuja tilkkuja oli rajallinen määrä, päädyin lopulta sommittelemaan tilkut oman maun mukaan.

Käytin farkkukankaan ompeluun paksumpaa farkkuneulaa (koko 90) ja vahvempaa ompelulankaa. Pistonpituudeksi säädin 3 - 3,5 ja päälle ompelemiini tikkauksiin 4. Kahvilaessujen kangas ei ollut kovin paksua ja jäykkää farkkua, joten ompelu sujui tavallisella ompelukoneella hyvin.

Maton kulmiin ompelin terävät kulmat. Ohje kulmien ompeluun löytyy täältä. 

Vinkkinä, että reunakaitale kannattaa leikata pidemmäksi ja lyhentää sopivan mittaiseksi vasta sen jälkeen, kun kulmat on ensin kohdistettu ja ommeltu paikoilleen. Lyhentäminen onnistui huomaamattomasti kohdissa, joissa eriväriset kaitaleet yhdistyvät.

Halusin farkkumatosta rennon rispaantuneen ja jätin siksi tilkkujen reunat huolittelematta. Pesin maton ennen käyttöönottoa ja saumanvarojen reunat rispaantuisivat hyvin jo ensimmäisellä pesukerralla. En usko, että reunat lähtisivät purkautumaan kovin helposti. Olen valmis ottamaan riskin, koska rispaantuneet reunat näyttävät niin hyvältä.

Maton toinen, siistimpi puoli näyttää ehkä vähän liiankin siistiltä. Tulen käyttämään mattoa varmasti enemmän rosoinen puoli päälle päin.

 

Maton tilkkujen kulmiin voi vielä laittaa farkkuniitit (tai sisarniitit) paksuja saumoja vahvistamaan. Samalla ne toimivat koristeina.

Read More

Eteisen ja tuulikaapin freesaus

 

Uudessa kodissa on ollut jo puolisen vuotta monta projektia samaan aikaan meneillään. En ole pitänyt kiirettä, vaan laittanut paikkoja oman näköiseksi sitä mukaa kun ideoita on syntynyt, inspiraatio syttynyt ja toteutukseen ollut sopivasti aikaa.

Asunto oli hyväkuntoinen, joten tekemäni muutokset ovat olleet lähinnä toiminnallisia ja kosmeettisia. Tässä taas muutama vinkki, mitä pienillä muutoksilla voi saada aikaan, tällä kertaa eteisessä ja tuulikaapissa.

Ensitöikseni vaihdoin eteisen ja tuulikaapin perinteiset kattoplafondit paremmin valaiseviin valaisimiin ja polttimoihin. Kirkkaampi valaistus toi ikkunattomaan tilaan lisää valoa ja tilantuntua. Eteisen ja tuulikaapin sisäkatto on asunnon muita huoneita matalammalla, joten valaistukseen panostaminen oli enemmän kuin tarpeen.

Toinen muutos, joka myös teki eteisestä neliöitään suuremman, oli kattoon asti ylettyvän peililiukuovikaapiston asentaminen. Teetin ja asennutin kaapiston mittatilaustyönä. Kaapiston ovien peilit tuplaavat tilan ja luovat illuusion sen jatkumisesta. Ne tuplaavat myös valon määrän tilassa sitä heijastamalla. Liukuovet toimivat käytävämäisessä tilassa hyvin, koska ne eivät vie tilaa avattaessa.

Asunnon ulko-ovi on retrosti sinapinkeltainen. Väri raikastui ja pääsi paremmin esille, kun maalasin sen ympärille valkoisen kehyksen ja viereiset seinät tummanharmaiksi. Sinapinkeltainen näyttää nyt niin hyvältä, että olen innostunut käyttämään sitä jopa vaatetuksessakin!

Tuulikaapin kaikki seinät maalasin Tikkurilan tummanharmaalla sävyllä M499 Mantteli. Tumma seinäväri ei pienennä tilaa, koska siellä ei ole tarkoitus oleskella ja maalattua seinäpintaa on vähän. Valkoinen lämpöpatteri, sähkökaappi ja kaapiston ovet korostuvat tummaa seinää vasten ja näyttävät raikkailta.

Syvennyksessä olevaa ulko-ovea rajaa nyt Tikkurilan Helmi listavalkoisella akrylaattimaalilla maalattu kehys. Syvennys on kehystetty kahdelta sivulta valkoisella 250 mm leveällä kulmasuojalistalla. Muovista kulmasuojalistaa voi leikata saksilla sopivan mittaiseksi ja listassa on valmiiksi teippi liimaamista varten.

Tuulikaapin lattialla oli ennestäänkin pala käytävämattoa. Se oli jo kulunut ja likainen. Hankin rautakaupasta rullalta sopivan mittaisen palan antrasiitin harmaata terassimattoa ja leikkasin siitä vanhan maton mittojen mukaan uuden samanlaisen. Kiinnitin maton pujottamalla sen paikoilleen jalkalistojen alle. Koko tuulikaapin lattian peittävä matto piilottaa alleen edullisesti ei niin kivan lattian.

Hankin vielä irrallisen 50x80 cm Kurakunkku-kuramaton oven eteen kynnysmatoksi. Ovimatto suojaa alla olevaa mattoa lialta ja kulutukselta. Se kerää itseensä enimmät kurat ja on helpompi puhdistaa kuin kiinteästi asennettu matto.

Tuulikaapin syvennys oli hyödynnetty fiksusti kahdella kattoon asti yltävällä kaapilla. Kaapeissa oli ennen vaatetangot, mutta vaihdoin ne hyllyiksi, koska vaatetangoilla säilytettävät vaatteet mahtuvat nyt uuteen liukuovikaapistoon. Tuulikaapin kaapeista vapautuvaan tilaan sijoittuvat muutoksen jälkeen siivousvälineet, työkalut, urheiluvälineet, kaikenlaiset pienet kodintarvikkeet yms. 

Kun eteisessä ja tuulikaapissa säilytettävillä tavaroilla on omat paikkansa, ne tulee helpommin laitettua käytön jälkeen paikoilleen, pois tieltä ja näkyvistä.

Vaihdoin myös tuulikaapin kaappien ovien vetimet samoihin lankavetimiin, jotka vaihdoin asunnon muidenkin kiintokalustekaappien oviin.

 Eteinen tuulikaapista katsottuna näyttää muutosten jälkeen tältä. Eteinen jatkuu vasemmalle liukuovikaapiston takaa olohuoneeseen. Viilupintaisia väliovia eteisessä on yhteensä 6 kpl. Aikamoinen hässäkkä ovia! Tila piti saada rauhoitettua ja tiikinväriset viiluovet sovitettua sisustukseen. Oman haasteensa toi kellertävä mosaiikkiparketti.

Ratkaisin eteisen haasteet korostamalla sitä mitä ei voi piilottaa eli maalaamalla osan sen seinistä harmaalla K499 Graniitti sävyllä. Kylmä sävy tasapainottaa keltaisuutta ja korostaa puunväriä. Koska en halunnut maalata eteistä harmaalla tukkoon, jätin seinistä kolme valkoisiksi. Valkoinen raikastaa harmaata ja puunväriä sekä avartaa kapeaa tilaa.

Tällä erää olen tyytyväinen näihin pieniin, edullisiin ja helposti toteutettaviin muutoksiin. Haluan mieluusti säilyttää asunnossa myös jotain alkuperäistä, kuten nuo viilupintaiset väliovet.

Read More

Kodinhoitotila/pukuhuone toimivaksi

Ihastuin uudessa kodissani mm. hyvällä maulla remontoituihin pesutiloihin ja erityisesti erilliseen kodinhoitotilaan/pukuhuoneeseen. Tila on pieni, mutta sain sen sisustettua mielestäni toimivaksi pienillä lisäyksillä. Tässä muutama vinkki muillekin, jotka pähkäilevät vastaavanlaisten tilojen sisustamisen kanssa.

Kodinhoitotilan seinien syvennykseen oli jo valmiiksi nikkaroitu seinän mittainen (105 cm), sormipaneelilla päällystetty säilytyspenkki. Penkin kansi aukeaa saranoilla ja on samaa materiaalia kuin keittiön tasot. Myös seinä penkin ympärillä on osittain paneloitu. Paneeli suojaa seiniä penkin ympärillä ja saa nurkkauksen näyttämään viimeistellyltä.

Penkin sisällä on reilusti lattiaan asti avointa säilytystilaa. Säilytettävät tavarat ovat penkin sisällä katseilta piilossa, mutta kuitenkin helposti saatavilla. Penkin ansiosta tila toimii kodinhoitotilan lisäksi pukuhuoneena.

Kiinteän säilytyspenkin rakentaminen on erittäin hyvä idea ja toimiva ratkaisu hyödyntää tilaa. Se on myös helppo ja nopea toteuttaa, jos vähänkin osaa nikkaroida.

Tilan seinät on tapetoitu kalanruotokuvioisella lasikuitutapetilla. Väri oli keltaiseen taittava luonnonvalkoinen. Halusin eroon keltaisuudesta, joten maalasin seinät kahteen kertaan vanhan maalin ja lasikuitutapetin päälle Tikkurilan sävyllä F466 Pergamentti. Seinien väri on nyt sama beige kuin kylpyhuoneen seinälaatoissa.

Kuva: Tikkurila

Lasikuitutapetti kestää maalaamisen kupruilematta ja irtoamatta. Kohollaan olevan kuvion vuoksi maalia piti levittää ristiin rastiin sivelemällä, että se levittyi kuvioon tasaisesti.

 

Seinien maalaamisen jälkeen penkin päälle kiinnitettiin (kiitos sille kivalle kaverille, joka auttoi ♥) 100 cm leveä Olikos Ville 4424 naulakko/hattuhylly. Ostin naulakon käytettynä Tori.fi:n kautta ja maalasin sen mustaksi sävyllä X499 Lakritsi. 

Kuva: Tikkurila

Tämäkin värisävy toistuu suihkuhuoneen laatoissa. Tilat, joista on suora näkymä seuraavaan, yhdistyvät keskenään paremmin, kun niissä on käytetty samoja sävyjä. Suihkuhuoneen läpi on kulku saunaan, jossa sama värimaailma jatkuu.

Niin ja vinkkinä, että naulakon maalaus onnistuu helpoiten irrottamalla sen puiset rimat metallisesta kehikosta maalauksen ajaksi.

Koko seinän mittainen naulakko maksimoi seinätilan käytön. Naulakon hattuhyllylle mahtuu rivi säilytyskoreja ja -laatikoita tai vaikka pyyhepinoja. Ripustustangolle voi nostaa vaatteita henkareissa kuivumaan ja koukuissa roikottaa pyyhkeitä, kylpytakkia, kylpyharjaa, pyykkipussia jne.

Naulakko kannattaa kiinnittää käyttäjälle sopivalle korkeudelle. Sen tulisi olla riittävän ylhäällä, että penkillä sen alla mahtuu istumaan mukavasti.

Minulla sattui olemaan ennestään pieniä harmaita kylpyhuoneen mattoja. Ne ovat nyt kaikki kerralla käytössä ja sopivat tilaan mielestäni hyvin näin limittäin aseteltuina. Useampi pieni matto peittää lattiapinta-alasta suuremman alueen kuin yksi.

Toisella seinustalla, penkkiä ja naulakkoa vastapäätä, on kattoon asti ylettyvää kaappitilaa sekä pyykinpesukone. Pesukoneen päälle verhon taakse ruuvasin vaatetangon. Siitä kerroin tarkemmin täällä.

 

Vaihdoin kaappien oviin uudet lankavetimet. Samat vetimet on nyt asunnon kaikkien kiintokalusteiden ovissa.

Seinien sävy (F466 Pergamentti) on valittu suihkuhuoneen laattojen värin lisäksi sopimaan kodinhoitotilan/pukuhuoneen kaappien oviin. Sävyt ovat tässä valaistuksessa hyvin lähellä toisiaan.

Tilan valaistus oli riittävä, siihen en tehnyt muutoksia. Se on yksi oleellinen asia, joka vaikuttaa tilan toimivuuteen ja siihen kannattaa kiinnittää huomiota.

Näillä lisäyksillä tila on nyt mielestäni valmis. Sisustusta voi muuttaa tekstiileillä, lyhdyillä, kynttilöillä jne. Jos haluaa enemmän vaikka ulkosaunan pukuhuoneen tunnelmaa, sitä voi tuoda tilaan esim. räsymatoilla.

Read More

Matto chenille-tekniikalla

Chenille-tekniikalla päällekkäisistä kankaista saa paksumpaa, pehmeämpää ja näyttävämpää pintaa. Tekniikalla voi ommella mattoja, tyynynpäällisiä, peittoja yms. Hakusanalla "Faux chenille" googlaamalla löytyy ideoita, mihin kaikkeen chenille-tekniikkaa voi käyttää.

Olen viime aikoina innostunut matoista ja sinisen eri sävyistä, joten teeman mukaan taas mennään tässäkin kokeilussa. Tällä kertaa kokeilu ei kylläkään mennyt ihan nappiin. Ompelemani matto on malliesimerkki siitä miten voi käydä, kun ei noudata ohjeita, vaan ottaa "taiteellisia vapauksia". Lupaan kuitenkin, että tällä ohjeella on mahdollista onnistua, kunhan ei tee niin kuin minä tein.

Mattoa varten tarvitaan paksumpi pohjakangas ja 4 - 6 ohuempaa kangasta. Pohjakangas tulee olla valmiin maton kokoinen (tai isompi), muiden kankaiden ei välttämättä tarvitse olla samankokoisia.

Tämä matto on ommeltu keskenään samankokoisista (56 x 86 cm), erisävyisistä sinisistä kankaista. Kankaat on aseteltu päällekkäin kuvan järjestyksessä, pohjakangas alimpana. Maton kankaat ovat eri materiaalia - puuvillaa, pellavaa, ohutta verhokangasta ja villakangasta. Päällimmäinen kangas voi olla kuviollista, jolloin kuviot näkyvät myös valmiissa matossa.

Kankaat kannattaa leikata reilusti valmiin maton kokoa isommiksi, koska ommeltaessa ne voivat liikkua ja mennä vinoon. Se ei haittaa, koska ompelun päätteeksi, ennen reunojen huolittelua, maton voi vielä leikata suoraksi. Täytyy siis vain huomioida, että kun reunat suoristetaan, maton koko pienenee samalla.

Tässä vaiheessa kannattaa päättää myös se, miten huolitella maton reunat. Jos haluaa kääntää pohjakankaan reunat oikealle puolelle, pohjakankaasta pitää leikata reunan leveyden + saumanvaran verran muita kankaita isompi.

Kun nämä tärkeät päätökset on tehty ja kankaat leikattu, ne silitetään ja asetellaan tasaisesti kerroksittain päällekkäin niin, että pohjakangas peittyy.

   Päällimmäiseen tai pohjimmaiseen kankaaseen piirretään tai neulataan raita, jota pitkin ensimmäinen ommel ommellaan. 

Tämä on se vaihe, jossa tämä matto meni pieleen. Eli nyt tarkkana: JOS leikkasit kankaat lankasuoraan, ommel täytyy neulata/piirtää VINOON 45 asteen kulmassa langansuuntaan nähden.

Suora ommel kankaan poikki on yleisin, mutta loiva aaltokuviokin onnistuu, kunhan sen neulaa kankaan kulmasta vastakkaisen sivun kulmaan. Kankaalle voi ommella myös geometrisia kuvioita niin, että ne tulevat aina langansuuntaan nähden vinoon. 

Raitojen ompelu kannattaa aloittaa keskeltä ja edetä reunoja kohti, että päällekkäiset kankaat pysyvät paremmin paikoillaan. Seuraava ommel ommellaan aina edellisen viereen 0,75 - 1 m päähän. Paininjalan reuna on hyvä mitta, että ompeleet tulevat samalle etäisyydelle toisistaan.

Muutaman ompeleen ompelun jälkeen valmiit raidat voi jo leikata auki. Avasin raidat teräväkärkisillä saksilla. Tähän tarkoitukseen on olemassa myös oma työkalu, chenilleleikkuri.

Sakset tai leikkuri pujotetaan ommelten väliin niin, että pohjakangas jää alimmaksi. Pohjakangasta ei leikata auki, vaan kaikki sen yläpuolelle jäävät kangaskerrokset. Kannattaa olla varovainen, ettei puhkaise pohjakangasta vahingossa.

Päällekkäiset kankaat eivät vielä tässä vaiheessa tule esiin näkyvästi. Matto on valmis vasta kun se pestään ensimmäisen kerran.

Kun kaikki raidat on ommeltu ja leikattu, maton reunat suoristetaan ja siistitään leikkaamalla pois kohdat, joissa kankaat eivät osu päällekkäin. Kulmat voi halutessaan pyöristää. Huolittelin tämän maton reunat itse päällimmäisestä kankaasta tekemälläni vinonauhalla. Vinonauha on helpompi ommella pyöristettyihin kulmiin ja ne myös sopivat mielestäni hyvin maton aalto-kuvioon.

Vinonauhaa kannattaa leikata pidempi pätkä kuin maton ympäri ylettyy. Vinonauha neulataan maton nurjalle puolelle ja ommellaan reunaan taitetta pitkin melkein maton ympäri. Nauhan molemmat päät kannattaa jättää pitkiksi ja nauhat n. 15 cm päähän toisistaan ompelematta.

Vinonauhan ompelematta jääneet päät leikataan vinoon sopivan pituisiksi ja ommellaan yhteen. Sauma silitetään auki ja kierros maton ympäri ommellaan loppuun.

Tällä menetelmällä ei tarvitse osata mitata maton ympäri ylettyvän vinonauhan tarkkaa pituutta. Eikä tarvitse harmitella, jos sattui leikkaamaan vinonauhasta liian lyhyen pätkän, joka ei sitten yletykään ommeltavan kappaleen ympäri.

Seuraavassa vaiheessa saumanvarat leikataan ohuemmiksi, että vinonauha taittuu paremmin sauman yli. Varo tässä vaiheessa leikkaamasta samalla vinonauhaa.

Nauha käännetään reunan päälle maton oikealle puolelle ja ommellaan läheltä reunaa ympäri.

Lopuksi matto viimeistellään pesemällä se 40 asteessa. Pesussa päällekkäin ommeltujen kankaiden reunat rispaantuvat, nousevat pystyyn ja alemmat kangaskerrokset tulevat värikkäinä raitoina esille.

Langansuuntaan nähden vinoon ommellut raidat eivät pesussa purkaudu, vaan rispaantuvat. Tässä matossa rispaantumisen ja purkautumisen ero näkyy selvästi. Purkaantuneissa kohdissa kankaiden langat ovat pitkät ja sotkeutuneet keskenään pesussa. Chenille-tekniikalla ommellun maton pitäisi näyttää siltä, kuin tämä matto näyttää keskeltä. 

Toisistaan poikkeavan väriset kankaat näkyvät päällimmäisen kankaan alta paremmin kuin nämä sinisen sävyiset. Voisin kuvitella, että kun mattoa käytetään ja pestään useamman kerran, alemmat kankaat tulevat vielä paremmin esille.

Maton purkautuneet langat voisi siistiä ja leikata pois, mutta ehkä annan niiden vaan kulua pois kovassa käytössä. En pistäisi pahakseni, jos matto ajan mittaan kuluisi ja näyttäisi vanhalta vintage-matolta.

Siinä vaiheessa kun tajusin tehneeni peruuttamattoman virheen, olin jo jättää maton ompelun kesken. Olen nyt iloinen, että tulin tehneeksi sen kuitenkin valmiiksi. Eiköhän yhdelle tällaiselle taiteelliselle "sekatekniikalla" toteutetulle matolle aina käyttöä löydy!

Read More

Tilkkumatto

Tämä tilkkumatto tehdään ompelemalla päällekkäisiä tilkkuja pohjakankaalle. Idea on yksinkertainen, toteuttaminen aika työlästä ja aikaa vievää, mutta sitäkin hauskempaa.

Tilkkutekniikalla ommeltuun mattoon saa käytettyä kaikki varastoissa lojuneet, muista ompelutöistä jääneet pienetkin kangaspalat, käytöstä poistetut lakanat, pöytäliinat, verhot, pyyhkeet, vaatteet jne. Käytetyistä tekstiileistä voi leikata ja jättää käyttämättä ne kohdat, joissa on reikiä, tahroja tms.

Tilkkumattoon sopii käytettäväksi kaikenlaiset kankaat, ohuet sekä paksummat. Tilkuiksi leikattavat kankaat voivat olla mm. vaatetus-, verhoilu- ja sisustuskankaita, villa-, puuvilla-, pellava- sekä sekoitekankaita.

Löysin kaapeista sekä sinisävyisiä, että mustia ja harmaita kankaita ja vaatteita. Päädyin ompelemaan samalla kaksi samankokoista mattoa, jotta sain sovitettua löytyneet kankaat väreittäin yhteen.

Kankaat voi leikata tilkuiksi käsin saksillakin, mutta nopeammin leikkaaminen onnistuu kangas-/pyöröleikkurilla. Tilkuista tulee helpommin samanlevyisiä, kun käyttää leikkaamiseen apuna leveää läpinäkyvää viivainta. Leikkurilla leikkaamiseen tarvitaan myös leikkuualusta.

Kankaat leikataan leikkurilla viivainta pitkin 45 asteen kulmassa vinoon. Kulma löytyy helposti viivaimen ja leikkuualustan viivojen avulla. Vinoon leikatut tilkut eivät purkaudu.

Leikkasin kankaat kangasleikkurilla ensin 3 cm leveiksi suikaleiksi ja sen jälkeen pätkin suikaleet saksilla 7 cm mittaisiksi. Pätkiminen helpottuu, kun käyttää mallina 7 x 7 cm kokoista pahvin palaa.

Pohjakankaiksi mattoihin valitsin paksun farkkukankaan ja huonekalukankaan. Leikkasin kankaista kaksi 55 x 85 cm kokoista palaa, joiden reunat huolittelin saumurilla.

Kankaiden sivureunoihin ompelin 1,5 cm ja päihin 4 cm käänteet. Taitoin käänteet kertaalleen kankaan nurjalle puolelle, ettei reunoista tule liian paksut.

Kun tilkut on leikattu, ne voi sommitella väreittäin ja neulata päällekkäin kolmen tilkun nippuihin. Valitsin jokaiseen tilkkunippuun kolme erilaista kangasta.

Päällimmäisten tilkkujen värit sommittelin niin, että niistä syntyy mattoon raitoja. Valmiissa matossa raidat eivät kuitenkaan erotu kovin selkeästi. Jos haluaa selkeitä raitoja tai kuvioita, kannattaa päällekkäiset tilkut valita niin, että ne ovat kaikki samaa/samanväristä kangasta.

Kun sommitelma on valmis, aloitetaan tilkkupinojen ompelu pohjakankaaseen. Ompelu kannattaa aloittaa keskeltä kankaan leveyssuuntaan.

Mittasin pohjakankaaseen keskikohdan ja piirsin sen viivaimen avulla merkkauskynällä kankaaseen. Viiva häviää pian itsestään, mutta kestää niin kauan, että tilkut ehtii neulata vierekkäin viivan päälle.

Tilkkuniput kiinnittyvät pohjakankaaseen, kun niiden päälle ommellaan kankaan pohjakankaan poikki menevä suora ommel. Kummassakin päässä tilkun reuna kohdistetaan samalle kohdalle pohjakankaan reunan kanssa. Reunat vahvistetaan ompelemalla edestakaisin molemmissa päissä.

Näiden mattojen leveyteen (52 cm) neulasin 16 nippua 3 cm leveitä tilkkunippuja. Laskennallisesti tilkkuja olisi mahtunut 52 cm:lle 17 nippua. Käytännössä tilkkuja ei voi ommella ihan vieri viereen, vaan niiden väliin täytyy jättää rako.

Koska kangas on elävä materiaali ja tilkut käsin leikattuja, tilkut eivät ole ihan täsmälleen saman levyisiä. Se ei näy lopputuloksessa, joten täydellisyyteen ei tässä työssä tarvitse pyrkiä.

Seuraavat tilkkurivit mitataan ja piirretään edellisten rivien viereen 2 cm päähän. Tätä jatketaan, kunnes pohjakangas on ommeltu täyteen tilkkurivejä.

Tilkkurivien ei tarvitse olla täsmälleen 2 cm päässä toisistaan. Rivejä voi vaikka vähän harventaa, tiivistää ja suoristaa kesken työn niin, että maton päihin tulevat viimeiset tilkkurivit jäävät n. 1,5 cm etäisyydelle pohjakankaan reunasta. Silloin pohjakangas ei näy tilkkujen alta.
  

Näinkin pieniin (52 x 77 cm) mattoihin tarvitaan todella paljon tilkkuja. Yhteen tilkkuriviin menee (16 x 3) 48 tilkkua ja tilkkurivejä on yhteensä 31. Yhteensä yhteen mattoon tilkkuja tarvitaan (48 x 31) 1488 kpl.

Tilkut voi leikata myös leveämmiksi ja taitaa kolminkertaisiksi. Mielestäni yksittäisistä päällekkäisistä tilkuista ommeltuna maton pinnasta tulee elävämpi, nukkaisempi ja runsaampi.

Eri värien ja materiaalien yhdistäminen tekee matosta mielenkiintoisen. Samansävyisistä tilkuista ommeltu matto on rauhallinen, vaikka tilkut olisivatkin erilaisia.

Tilkkutekniikalla ommeltu matto on ekologinen, koska siihen voi kierrättää käytöstä poistetut tekstiilit, jotka muuten päätyisivät tekstiilijätteeksi.

Tulen ainakin itse jatkossa katselemaan vaatteita ja kodin tekstiilejä uusin silmin. Tilkkuja voi leikata valmiiksi aina kun sopivaa materiaalia löytyy ja ommella niistä sitten kerralla isompi matto, kun tilkkuja on kertynyt riittävästi.

Read More