Kaksinkertainen kangaskori Marimekon markiisikankaista

Marimekon myymälöissä on monesti myytävänä edullisia erikokoisia palakankaita. Nämä kaksi 38 x 105 cm kokoista markiisikangaspalaa maksoivat yhteensä n. 10 €. Kankaat ovat Vuokko Eskolin-Nurmesniemen Marimekolla v. 1958 suunnittelemat Pirput parput ja Varvunraita.

Yritin käyttää kangaspalat mahdollisimman tarkkaan, että sain niistä suurimman mahdollisen kangaskorin, mihin kankaat riittivät.

Tein korista kaksinkertaisen. Leikkasin molemmista kankaista kaksi pohjakappaletta ja kaksi sivukaitaletta. Pohjakappaleiden halkaisijaksi tuli 28 cm, piirsin ne pyöreän kulhon avulla.

Huolittelin pohjakappaleiden reunat. Sivukappaleiden reunoista huolittelin tässä vaiheessa vasta kaksi reunaa. Halusin varmistaa, että kun sivukappale neulataan pohjaan, sivukappale ei riitäkään pohjakappaleen ympäri.

Huolittelin ja leikkasin sivukappaleen pituuden sopivan mittaikseksi, kun olin ommellut ensin sivukappaleen pohjaan melkein kokonaan. Sen jälkeen ompelin sivukappaleiden päät yhteen.

Kun molemmat korin kappaleet olivat tässä vaiheessa, huolittelin yläreunan. Koska halusin kangaskorista mahdollisimman korkean, huolittelin reunan 1 cm kuvion ulkopuolelta. Kuvion ulkopuolinen reuna kääntyy korin sisäpuolelle, eikä haittaa, vaikka kuvio ei siinä jatkukaan.

Ompelin molemmat korin kappaleet tähän vaiheeseen.

En halunnut korin yläreunaan näkyvää ommelta. Käänsin kappaleet oikeat puolet vastakkain ja ompelin ne yhteen koneella. Jätin kääntöaukon, jonka kautta sain yhteen ommellut korin kappaleet kääntymään oikein päin. Asettelin reunat kääntöaukon kohdalta yhteen ja ompelin käsin piilopistoilla kääntämistä varten jättämäni aukon kiinni.

Markiisikankaasta kaksinkertaisena ommeltu kangaskori on jämäkkä ja ryhdikäs. Koska kummankin puolen kankaat ovat erilaiset, korin voi kääntää ja käyttää molemmin puolin. 

Kangaskoreja on helppo ja nopea ommella erilaisista kankaista eri säilytystarkoituksiin. Jos kangaskorin ompelee ohuemmista kankaista, kankaiden nurjalle puolelle voi silittää kappaleet kovikekankaasta. 

Read More

Vanutikattu torkkupeitto tilkuista

Ompelin aikaisemmissa ompelutöissä käyttämistäni mustavalkoharmaista puuvillakangastilkuista tilkkutyön. Tilkkutyöstä tuli torkkupeitto, joka tulee olemaan yksi opiskeluun liittyvistä näyttötöistäni.

Tikkasin ensin tilkkutyön ja vanulevyn yhteen tilkkutyön saumojen päältä. Torkkupeiton taustakankaaksi tuli musta vakosametti ja kankaiden väliin levyvanu. Torkkupeiton kulmiin askartelin mustasta puuvillalangasta tupsut.

Ompelin tilkkupeiton samalla idealla kuin aiemmin tekoturkiksesta ompelemani torkkupeiton. 

Taustakangas leikataan jokaiselta sivulta päällyskangasta suuremmaksi, saumanvaraksi lisätään 2 cm. Taustakankaan ja päällyskankaan voi harsia yhteen pitkillä pistoilla. Kulmat kannattaa jättää harsimatta, että kulmat saa mitattua ja ommeltua jiiriin helpommin. 

Ennen kulmien ompelua tupsut pujotetaan paikoilleen, jolloin ne kiinnittyvät paikoilleen samalla ompeleella kuin kulmat.

Myös vanulevyn kulmat täytyy leikata ja ommella jiiriin.

Vanun kulmasta leikataan kolmion muotoinen pala.

Ei kannata leikata liian suurta palaa kerralla, vaan vähän kerrallaan ja sovittaa aina välillä, kääntyyko kulma hyvin taustakankaan kulman alle.

Kun kulma on sopivan kokoinen, sen reunat voidaan ommella käsin yhteen.

Kun vanulevyn kulmat on ommeltu, taustakangas käännetään oikein päin ja asetellaan vanu + päällyskangas sen sisälle. Työ helpottuu, jos torkkupeiton voi levittää suurelle tasaiselle pinnalle.

Paikoilleen asetellut kankaat neulataan yhteen ompelua varten. Jos mahdollista, neulaamiseen kannattaa käyttää normaaleja nuppineuloja suurempia ja pidempiä neuloja. Halutessaan kangaskerrokset voi harsia yhteen ennen ompelua.

Paksuja kangaskerroksia kannattaa ommella tarkoitukseen sopivalla ompelukoneella, jykevällä kotikoneella tai teollisuusompelukoneella. Vuoden -74 Husqvarna 2000 -kotiompelukone suoriutui ompelusta hienosti. Käytin ompeluun tavallista paksumpaa ompelulankaa.

Kun kankaat on ommeltu yhteen, torkkupeitto on valmis. Vanutikattu tilkkupeitto on ehkä suuritöinen, mutta sen suunnitteleminen ja toteuttaminen mukavaa. Onnistunut lopputulos on vaivan arvoinen ja itse tekemällä saa omaan sisustukseen sopivaa.

Tilkkutyö valmistuu sitä nopeammin, mitä suuremmista tilkuista sen ompelee. Kuviolliset kankaat antavat anteeksi, jos tilkkujen kulmat eivät osu täsmälleen kohdilleen. Valmiin työn tilkkujen kulmien päälle voi ommella esim. nappeja, jotka piilottavat epätäydelliset kulmat. Kaikkien kangaskerrosten läpi ommellut napit myös pitävät kerrokset yhdessä.

Hankin erilaisia ja erikokoisia mustia nappeja torkkupeittoon Tampereelta Kierrätyskeskuksen yhteyteen avatulta Nextiili-pajalta. Paja ottaa vastaan, lajittelee, lahjoittaa, myy ja kierrättää käytöstä poistettuja tekstiilejä, kankaita sekä ompelutarvikkeita uusiokäyttöön. Käykääpä tutustumassa paikkaan!

Read More

Tilkkutyö

Sommittelin ja ompelin aikaisemmissa ompelutöissäni käyttämieni mustavalkoharmaiden kankaiden jämäpaloista 113 x 160 cm kokoisen tilkkutyön. Tilkkutyöhön käytetyistä kankaista olen ommellut mm. laskosverhot, koristetyynyn päälliset, patakintaat ja keittiöpyyhkeet, tilkkutaulun, pussikon, säilytyspussukan, kangastabletteja jne. 

  Kankaita riitti 10 x 10 cm ja 18 x 18 cm tilkkuihin (sis. 1 cm saumanvarat). Isommista kangaspaloista pyrin leikkaamaan 18 x 18 cm tilkkuja ja loput käytin 10 x 10 cm tilkkuihin. Periaatteenani tilkkujen somittelussa oli, ettei kahta samaa kangasta olevaa tilkkua tule missään kohtaa vierekkäin ja että tilkkujen järjestys toistuu tietyllä tavalla. 

Aion ommella tilkkutyöstä opiskeluun liittyvää näyttöä varten torkkupeiton. Peittoa varten tarvitsen vielä taustakankaan, joka käännetään tilkkutyön kehykseksi sen reunojen päälle. Leveä kehys antaa työlle lisää kokoa ja näköä. 

       Tilkkujen sommittelu ja ompelu on mukavaa, mutta aikaa vievää ja tarkkaa puuhaa. Tilkut täytyy leikata tarkasti saman kokoisiksi ja ommella samalta etäisyydeltä reunasta, että niiden kulmat saa kohdistettua oikeille kohdille. 

Tilkkutöihin saa käytettyä kankaiden jämäpalat, joista ei oikein muuta enää saa ommeltua. Toisaalta tilkkutöiden idea saattaa kuulostaa vähän hassulta. Ensin leikataan kankaat pieniksi paloiksi ja sen jälkeen ne ommellaan takaisin yhteen isoksi vähän vaan eri järjestyksessä...

Read More

Taulu Marimekon Fokus-kankaasta

Meillä oli koulussa mahdollisuus kokeilla paineilmalla toimivaa hakasnaulainta eli niittipistoolia. Tein ystävälleni Marimekon Fokus-puuvillakankaasta kangastaulun niittaamalla kankaan rimoista kasaamaani kehikkoon. 

Laskin tarvittavien rimojen pituudet venyttämällä kangasta ja mittaamalla kuvion pituuden ja leveyden. Tarkoitus oli, että keskelle tulevan kuvion reunoille jäi näkymään muutama sentti mustaa pohjakangasta. Kehikkoon venytettynä kangastaulun kooksi tuli 147 x 150 cm. Kankaan kuvio ei ole täysin symmetrinen, vaikka se pyöreä onkin.   

Rimat hankimme K-Raudasta ja sahautimme ne siellä 45 asteen kulmaan eli jiiriin. Rima on valkoista Cello-reunalistaa (21x42/13x3200), jota myydään 3 m 20 cm pitkinä rimoina hintaan 9,90 €/kpl. Ostimme niitä kaksi, koska taulun kehykseen tarvittiin kaksi 147 cm ja 150 cm pitkää rimaa. 

Koska puuliimaa ei tähän hätään sattunut olemaan, liimasin rimat kulmista yhteen kontaktiliimalla. Liimaa levitetään kumpaankin liimattavaan pintaan, odotetaan n. 15 min ja puristetaan pinnat yhteen. 

Liimattavat pinnat täytyy saada kerralla kohdilleen, koska liima tarttuu heti.

Kun liima oli kuivunut, vahvistin kulmat niittaamalla niihin vaneripalat. Olisivat pysyneet varmasti ihan vaan muutamalla niitillä, taisin vähän innostua...

Kannattaa käyttää eri mittaisia niittejä sen mukaan, mihin kohtaan reunalistaa niitä käyttää. Liian pitkät niitit voivat tulla läpi ja näkyviin kehyksen oikealta puolelta.

Seuraavaksi niittasin kehykseen vanua. Leikkasin vanulevystä muutaman sentin kehikkoa suuremman palan, että vanun reunan saa käännettyä reilusti rimojen reunojen yli.   

Levyvanun sijaan kangastaulun pohjakankaana voi käyttää myös esim. lakanakangasta.

Vanulevyn nidottuani, mittasin ja merkkasin sekä kehikon että kankaan reunojen keskikohdat. Kohdistin merkit ja niittasin kankaan vastakkaisilta sivuilta kehikkoon. Venytin kangasta samalla niin, ettei se jäänyt löysäksi. Ennen seuraavien vastakkaistan sivujen niittaamista tarkistin, että kuvio oli osunut varmasti kehikon keskelle.

Kangaspalan hulpioreunat olivat niin kapeat, että ne oli pakko niitata kehikon ulkoreunoihin niin pitkälle kuin ne vain suinkin ylettyivät. Päätin, että hulpioreunoista tuli taulun ylä- ja alareunat, jolloin ne eivät jääneet katseen korkeudelle näkyviin. Hulpioreunoihin olisi voinut ommella jatkeiksi kaitaleet yksiväristä mustaa kangasta tai ne voi halutessaan viimeistellä liimaamalla niittien päälle mustaa nauhaa.

Kulmien taittamisen ja niittaamisen jälkeen mittasin ja sahasin kehikolle poikittaiset tukirimat. Ne tukevat isokokoista taulua ja estävät sen vääntymisen. Käyttämäni rimat ovat suoraa lattialistaa. 

Viimeistelin taulun ruuvaamalla ylimpään tukirimaan ripustamista varten silmukkaruuvit. 

Paineilmakäyttöinen hakasnaulain on kätevä, mutta ehkä vähän pelottava. Sitä käyttäessä kannattaa olla varovainen, ettei satu vahinkoja. Kompressorin (=kompuran) tärinään ja paineilman suhahduksiin tottumattomalle letkujen kiinnitys ja irrottaminen saattaa olla vähän "haasteellista". ;) 

Read More

Vaahtomuovitäytteiset tilkkutyynyt kankaasta ja nahasta

Sain opiskelukaverilta levyn pakkausmateriaalina käytettyä vaahtomuovia, käytin sitä täytteenä kahdessa tilkuista ompelemassani koristetyynyssä. Toinen tyyny on ommeltu nahka- ja toinen kangastilkuista. Kangastilkut ovat jämäpaloja aikaisemmista ompelutöistäni ja nahkatilkut kirpputorilta askartelumateriaaliksi ostetuista nahkatakeista.

Aloitin piirtämällä kuitukankaasta pyöreän kaavan ison tarjottimen (halkaisija 36 cm) avulla. Piirsin vaahtomuoviin kaavan ääriviivat tussilla ja leikkasin viivoja pitkin saksilla. 3,5 cm paksun vaahtomuovin leikkaaminen onnistui hyvin saksillakin. Siistin ja pyöristin leikkuureunan vielä leikkaamisen jälkeen. Jos haluaa ostaa ja leikkauttaa vaahtomuovia levystä haluamaansa kokoon ja muotoon, se onnistuu Tampereella Tampereen Vaahtomuovi Oy:ssä.

Saksilla leikatun reunan epätasaisuus ei haitannut, koska vaahtomuovipalojen päälle tuli kerros ohutta levyvanua. Koska vanun on tarkoitus mennä vaahtomuovikappaleiden reunojen yli, lisäsin kappaleiden reunoihin 3,5 cm (vaahtomuovilevyn paksuus). Sen lisäksi, että vanu toimii lisäpehmusteena ja pehmentää vaahtomuovin reunoja, sen suojaa päälliskangasta vaahtomuovin kangasta kuluttavalta hankaukselta. 

Liimasin pyöreät vaahtomuovikappaleet yhteen kangasliimalla. Kahdesta yhteen liimatusta 3,5 cm paksusta levystä tuli 7 cm paksu täyte yhdelle tyynylle. Samalla liimalla liimasin vanulevyt vaahtomuovikappaleiden päälle. 

Jaoin pyöreän kaavan kahdeksaan yhtä suureen kiilamaiseen osaan. Kaavan avulla sain piirrettyä ja leikattua yhteensä 32 kappaletta, 16 nahasta ja 16 kangastilkuista neljää kahdeksasta kappaleesta ommeltavaa päällisosaa varten.

Piirsin ja leikkasin tyynyjen kappakappaleet (päälliskappaleiden väliin tuleva kaitale) 1 cm pienemmiksi kuin kappojen todellinen paksuus. Tämä siksi, että kun kappa on vaahtomuovin todellista paksuutta pienempi, päällinen istuu napakasti joustavan vaahtomuovin päällä. 1 cm saumanvarojen kanssa kappakappaleen korkeudeksi tuli 8 cm.

Ommeltuani kappaleet yhteen, pujotin vanulla päällystetyn vaahtomuovin tyynyn sisälle omppelematta jättämästäni aukosta. Saadakseni päälliskankaan istumaan siististi vaahtomuovitäytteen päällä, asettelin sen saumanvarat kääntymään kapan suuntaan. Saumanvarat voi kiinnittää paikoilleen ompelemalla kapan puolelle reunatikkaukset. 

Viimeistelin tyynyt ompelemalla täyttöaukot kiinni ja nahalla päällystetyt kantanapit vahvalla karhulangalla tyynyjen keskelle. Nappeja päällystetään asiakkaan kankaalla mm. Merletossa Tampereella.

    

Read More

Vetoketjulliset koristetyynyn päälliset

Mustavalkoista Almedahls Prästliden -kangasta jäi vielä pala, josta riitti yhteen 40 x 40 cm -kokoiseen vetoketjulliseen koristetyynynpäälliseen. Samalla ompelin toisenkin päällisen Marimekon Tiiliskivi -palakankaasta (50 x 50 cm).

Marimekon jäännöspalakankaita saa ostaa Marimekon myymälöistä puoleen hintaan. Kannattaa kurkata, millaisia paloja on milloinkin edullisesti tarjolla.

Ompelin ensin vetoketjun päihin jäävät kankaat yhteen 5 cm etäisyydeltä reunasta, jolloin päällisen sivuun jäi vetoketjulle aukko. Asettelin vetoketjun aukkoon, neulasin ja ompelin kankaan oikealta puolelta läheltä kankaan reunaa aukon ympäri. Vetoketju on lyhyempi kuin päällisen sivu, jolloin se asettuu siistimmin paikoilleen.

   

Käänsin kappaleet nurin päin ja ompelin reunoista yhteen. Tiiliskivi-kankaisen tyynynpäällisen ompelin kahdelta sivulta, koska se oli leikattu yhtenä kappaleena ja kolmannessa reunassa oli taite. Prästliden-kangasta ei ollut käytettävissä isoa yksittäistä palaa, joten leikkasin sen kahdesta kappaleesta ja ompelin kolmesta reunasta. 

Käyttämäni vetoketju on metrivetoketjua. Sitä voi ostaa pitkänä yhtenäisenä pötkönä ja leikata halutun pituisiksi pätkiksi. Metrivetoketjussa ei ole lukkoja, ne pitää ostaa ja kiinnittää erikseen. Kiinnitykseen on olemassa apuvälineitä, mutta lukon pujottaminen ketjuun onnistuu myös käsin.

Koristetyynynpäällisiä on helppo ja nopea tehdä. Niillä saa uutta ilmettä sisustukseen ja koska ovat irrotettavia, pesu onnistuu tarvittaessa.

Read More

Helppoja joululahjaideoita - Tuubihuivi Marimekon trikookankaasta

Tämän tuubihuivin ompelemiseen tarvittiin 60 cm Marimekon raidallista trikookangasta. Trikoon ompelu sujuu kätevästi saumurilla, mutta onnistuu myös ompelukoneella. Jottei kankaaseen tule ommellessa reikiä, ompelukoneeseen kannattaa vaihtaa trikoon ompeluun tarkoitettu pallokärkinen jerseyneula.

Ompelin kangaskaitaleen ensin pituussuunnassa oikeat puolet vastakkain putkeksi. Muistin jättää saumaan aukon kääntämistä varten. Käänsin putken oikein päin ja ompelin päät yhteen. Jätin kääntöaukon myös tähän saumaan. 

Vedin pitkälle sivulle jättämäni aukon esille tuubin päässä olevasta kääntöaukosta ja ompelin pitkän sivun sauman kääntöaukon kiinni. Käänsin taas putken oikein päin ja ompelin toisenkin kääntöaukon kiinni. Tämän aukon ompelin kiinni käsin pienillä huomaamattomilla pistoilla.

Tuubihuivi on helppo ja nopea ommella, ehtii tehdä vielä jouluksi.

Read More

Pystyraitainen verho vaakaraitaisesta kankaasta

Halusin keittiöön vähän enemmän väriä. Sitä on nyt reippaasti Marimekon Inka-kankaasta ompelemassani kappaverhossa. :)

Inka-kangas on vaakaraitainen. Leikkasin kankaan niin, että siitä ommellusta kapasta tuli pystyraitainen. Nyt kaikki kankaan värit ja raidat tulevat paremmin näkyviin kapeassa kapassa. Kappaverhon korkeudeksi tuli 50 cm, että ikkunasta pääsisi mahdollisimman paljon valoa sisälle.
 

Värit ja kangas valikoituivat tämän Huuto.netistä löytyneen keraamisen saksalaisvalmisteisen Junghans-seinäkellon mukaan.

Verhokankaan menekki lasketaan kertomalla ikkunan leveys 1,5:llä. Esim. 150 cm x 1,5 = 225cm. Kangasta tarvitaan siis 225 cm 150 cm leveään ikkunaan, kun verhon halutaan laskeutuvan kauniisti.

Yhdestä pituudesta (225 cm) saa kaksi kappaa, kun kankaan leikkaa pituussunnassa kahtia. Jos tarvitsee vain yhden kapan, kangasta tulee ostettua puolet liikaa. Jäljelle jääneestä kankaasta voi aina tietenkin ommella jotain muuta.

Jos haluaa olla tarkka kankaan menekin suhteen, kapan keskelle voi ommella sauman. Sauma kannattaa ommella huomaamattomaksi esim. sopivasti kankaan raitojen mukaan. Sauma piilottuu, kun verhot laskostaa tangolle/kiskoon.

Jos verhoon ompelee sauman keskelle, kangasta tarvitaan vain puolet lasketusta määrästä eli 225 cm : 2 = 112,5 cm (+saumanvarat).

Kahdesta kappaleesta kappaa suunnitellessa kannattaa miettiä, miten palat kiinnittää toisiinsa. Ne voi ommella toisiinsa peilikuvina, jolloin kuvio toistuu symmetrisesti molemmin puolin kappaa.

 "Oikeaoppisesti" kappaverho ommellaan yhdestä palasta ja pituudesta, mutta jos haluaa käyttää kangasta säästeliäästi, sen voi ommella myös kahdesta palasta sauma keskelle.

Ompelin kapan kahdesta kappaleesta, keskimmäisen punaisen raidan kohdalle jäävää saumaa ei huomaa, jos ei osaa katsoa tarkasti. Keittiössä on nyt väriä ja värikkäästä verhosta voi poimia värejä muuhunkin sisustukseen.

Read More

Monikäyttöiset huivit

Sisustamiseen voi käyttää luovasti jo olemassa olevaa, johonkin toiseen tarkoitukseen tarkoitettua tavaraa ja materiaalia. Tässä muutama vinkki, mitä kaikkea huiveista voi saada aikaan.

Huiveista voi ommella esim. koristetyynynpäällisiä. Huivin kankaan voi joutua leikkaamaan sopivan kokoiseksi sisätyynyyn sopivaksi. Kaksi pienempää huivia (esim. Bandana-huivit) voi ommella yhteen tyynynpäälliseksi sellaisinaan.

Jos huivia ei halua leikata ja ommella, neliönmallisen huivin voi solmia kulmistaan tyynynpäälliseksi. Huivia voi silloin käyttää huivina vielä myöhemminkin, kun kyllästyy katselemaan sitä tyynynpäällisenä.

Koristetyynynpäällisten lisäksi huiveja voi käyttää pöytäliinoina. Isommat huivit toimivat pöytäliinoina sellaisinaan. Pieniä huiveja voi ommella yhteen yhdeksi isommaksi liinaksi.

Värikkäät kesäiset huivit sopivat hyvin pyötäliinoiksi esim. parvekkeelle. Ulkokäytössä kevyiden huivien kulmiin kannattaa kiinnittää pöytäliinan painot, ettei tuuli sieppaa niitä mukaansa.

Lisäksi huiveja voi käyttää ikkunaverhoina. Huiviin voi ommella kujan tankoon tai vaijeriin pujottamista varten. Huivin voi ripustaa ikkunaan myös nipsuilla. Pitkän mallisesta huivista tulee hyvä kappaverho. Pitkät verhot saa ompelemalla toisiinsa sopivia huiveja yhteen.

Kauneimpia, sisustukseen sopivia huiveja voi kehystää tauluiksi. Huivit voi kehystää lasin alle tai ne voi vain kiinnittää (niitata, solmia...) kulmistaan lasittomiin kehyksiin.

Huiveilla tai niiden kankailla voi päällystää lampun varjostimia. Huivin voi ripustaa kattoon esim. plafondin päälle pehmentämään valoa ja tuomaan tunnelmaa. Ohut, kevyt huivi päästää valoa läpi kauniisti.

Huiveista voi ommella myös toppeja, tunikoita, mekkoja, kesäkasseja jne. Kannattaa katsella jo olemassa olevia huivejaan "sillä silmällä".

Read More