Näytetään tekstit, joissa on tunniste kierrätyskeskus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kierrätyskeskus. Näytä kaikki tekstit

31.8.19

Kierrätetyistä osista koottu ja kalustemaaleilla maalattu Lundia-hyllykkö


Ompelunurkkaukseeni piti saada säilytystilaa ompelutarvikkeille, -välineille ja -materiaaleille. Siitäpä lähtikin sitten taas isompi projekti käyntiin!

Suunnittelin nurkkaukseen Lundia Classic -sarjan osista 30 cm syvän, 218 cm korkean, 50 ja 80 cm leveän hyllykön ovineen ja vetolaatikoineen. Käytettyjä 30 cm syviä osia löytyi yllättävän helposti ja edullisesti Tori.fi:n kautta, Kierrätyskeskuksesta sekä SigaMageen Nettikaupan kautta. Hinnaksi koko hyllykölle tuli n. 300 €. Aikaa tarvittavien osien keräämiseen kului puolisen vuotta.



Osien maalaamisessa olikin sitten aikamoinen työ! Lakattu puupinta piti ensin hioa ja kolot paklata. Sen jälkeen taas hionta ja pölyjen pyyhkiminen ennen tartuntapohjamaalilla käsittelyä. Pohjamaalin kuivuttua taas hionta, pölyjen pyyhkiminen ja kalustemaalin levitys. Sitten taas hionta, pölyjen pyyhkiminen ja uuden maalikerroksen levitys.



Pohjamaalaus on mielestäni tarpeen, että kalustemaali tarttuu lakattuun puupintaan. Välttämättä lakkaa ei pysty hiomaan pois kokonaan. Suosittelen myös kahteen (jopa kolmeen) kertaan maalaamista, että puun keltaisuus ei kuulla maalin läpi.



Käytin maalaamiseen aikaisemmista maalaustöistä jäljelle jääneet kalustemaalien jämät. Muutaman hyllytason jätin alkuperäiselle lakatulle puupinnalle, samoin kuin vetolaatikoiden reunat.



Vaikeinta oli ehkä lasiovien reunojen rajaaminen ja maalaaminen. Yritin saada puiset reunat maalattua siististi niin ettei maali töhri lasipintaa. Rajaus maalarinteipillä ei mielestäni oikein onnistunut, joten maalasin lopulta ihan käsivaralla. Raaputin lasin pintaan kuivuneen maalin varovasti keraamisen lieden puhdistamiseen tarkoitetulla lastalla.



Hyllykköön mahtuu todella paljon tavaraa. Lasiovet suojaavat lankoja pölyltä ja koko lankavarasto on heti näkyvillä. Vetolaatikoihin taas uppoaa nauhat, vetoketjut, napit, puikot ja koukut, saumurin lankarullat ym. tarvikkeet.

Hyllykköä voi jatkossa muunnella säilytystarpeen mukaan, lisätä osia tai vaihtaa olemassa olevien paikkaa.


Monivärisenä hyllyköstä tuli mielestäni aika hauska. Neutraalit värit sopivat sisustukseen ja toimivat rauhallisena taustana värikkäille tavaroille. Paahtunut puunvärikin näyttää hyvältä maalattujen pintojen kanssa ja kun sitä on näkyvillä vain vähän.



Työn määrä ei tunnu niin suurelta, kun osia maalaa ja lisää hyllykköön sitä mukaan kun niitä löytyy. Koko hyllykköä ei siis tarvitse maalata kerralla. Alkuun pääse hyllykön perusrungon kokoamisella.


1.11.18

Kaksipuoliset nappityynyt kierrätysmateriaaleista


Ompelin kierrätyskangaspaloista kaksipuolisia koristetyynyjä sohvalle. Kankaat ovat paksuja ja lämpimiä villa- ja sisustuskankaita, hankittu Tampereelta Nextiilistä, tekstiilinkierrätyspajasta



Nextiili ottaa vastaan ehjiä sekä rikkinäisiä vaatteita, kodintekstiilejä, laukkuja, kenkiä, kankaita, kangastilkkuja ja käsityötarvikkeita. Lahjoitetut tekstiilit hyödynnetään tarkasti. Käyttökuntoiset tekstiilit päätyvät myyntiin, rikkinäisistä otetaan talteen kaikki hyödynnettävissä oleva materiaali ja loput päätyvät teollisuuteen uusiomateriaaliksi tai energiajakeeksi.



Nextiili on oikea aarreaitta! Sieltä löytyy (uusiakin) kankaita, käsityötarvikkeita ja -materiaaleja laidasta laitaan, eikä hinnatkaan päätä huimaa. Suosittelen paikkaa lämpimästi kaikille käsitöitä ja askartelua harrastaville!



Valitsemani villa- ja sisustuskangaspalat ovat laadukkaan oloisia. Ne ovat ilmeisesti jääneet jäljelle suuremmista ompelutöistä. Kankaat voi pestä (kutistaa) ja silittää ennen ompelua. Silitettyinä niitä on helpompi käsitellä.

Yhdistelin ostamiani kankaita omiin jo olemassa oleviin kangaspaloihin. Palat riittivät 40 x 40 cm ja 40 x 65 cm kokoisiin koristetyynyihin (1 cm saumanvaroilla), kun molemmat puolet leikkasi ja ompeli eri kankaista. Valitsin tyynyihin toiselle puolelle tummemman ja toiselle vaaleamman kankaan. Eri puolia esillä pitämällä sisustukseen saa helposti vaihtelua.



Sisätyynyt ovat peräisin aikaisemmin ompelemistani sisustustyynyistä

Täyttöaukot ompelin tällä kertaa ompelukoneella tyynyn reunan päältä. Jos ei halua ompeleen jäävän näkyville, aukon voi ommella piilopistoilla käsin.

Kankaalla päällystetyt kantanapit leikkasin vanhoista koristetyynyistä ja käytin uudelleen näihin uusiin. Napit ompelin käsin pitkällä ja paksulla verhoiluneulalla tyynyn läpi.

5.2.18

Daybed eli sohvasänky


Kun sisustus muuttuu yhdessä huoneessa, saattaa alkaa varsinainen muutosten ketju myös muissa huoneissa. Näin kävi, kun teini-ikäiselle hankittiin uusi leveämpi runkopatjasänky.



Tori.fi:n kautta ostettu, valkoiseksi maalattu levitettävä laverisänky siirrettiin teinin huoneesta yläkerran aulaan.

Aulassa lähinnä pölyä keräämässä ollut taso tv:ineen ja AV-laitteineen kierrätettiin. Paikallinen Kierrätyskeskus haki rahalliselta arvoltaan vähäiset, mutta ehjät ja toimivat laitteet sekä tason kotoa maksutta.
   

Tason tilalle tuotu laverisänky toimii nyt aulassa siellä jo olleiden korituolien ja -pöydän kanssa daybedinä, sohvana sekä vierassänkynä. Sen alla oleva vuodevaatelaatikko toi työhuoneena käytettävään aulaan lisää säilytystilaa.


Tekstiilit pehmentävät tilan kaikua ja tuovat muutenkin kodikkuutta työtilaan. 

Seinässä jo valmiina ollut kaiuttimille tarkoitettu syvennys sai uuden tehtävän lehtitelineenä.



Daybedillä on mukavaa rentoutua, kahvitella, pelailla, kuunnella musiikkia, lukea sisustuslehtiä, selata tablettia tai vaikka nukkua päiväunet.



Tarinan "opetus" oli se, että kannattaa uskaltaa luopua jostain, jolla ei ole enää itselle käyttöä. Tilalle voi saada jotain vieläkin kivempaa ja omiin tarpeisiin sopivampaa!

11.8.16

Taittopöydät parvekkeen kaiteeseen pyöreästä pöydästä


Kapealle parvekkeelle piti keksiä pöytäratkaisu, joka ei vie liikaa tilaa, ei ole tiellä ja jota ei tarvitse aina siirrellä. Ratkaisu löytyi kierrätyskeskuksesta löytyneestä pyöreästä pöydästä. Tuunasimme miehen kanssa yhteistyössä pöydästä kaksi kaiteeseen kiinnitettävää taitettavaa klaffipöytää.

Pyöreä pöytä oli jo valmiiksi kaksiosainen, tai oikeastaan kolme, koska se oli levitettävä ja keskellä oli suorakaiteen muotoinen jatkopala. Purimme pöydän osiin, että saamme irrotettua siitä tarvitsemamme puolipyöreät kansiosat.


Öljysin puiset pöydänkannet tummanruskealla Valtti-kalusteöljyllä, jota oli jäänyt jäljelle saunajakkaran käsittelemisestä. Pöytälevyt olivat jo alunperin tummanruskeat, sävytetyllä kalusteöljyllä pinta muuttui kiiltäväksi ja väri alkuperäistä syvemmäksi. 

Kalusteöljyllä käsiteltyinä pöydät kestävät toivottavasti säiden ja vuodenaikojen vaihtelua. Pöytien on tarkoitus olla paikoillaan lasittamattomalla parvekkeella ympäri vuoden. Ne jäävät katon räystään alle, joten niiden pinnoille ei sada vettä eikä lunta.


Taittopöytien kannatinmekanismit 4 kpl (2 kpl/pöytä) on ostettu rautakaupasta. Niitä voi etsiä ja kysellä tuotenimellä aputason kannatin tai taitettava kannatin.

Maalasin metallinväriset kannattimet spray-maalilla mustiksi, että ne sopivat paremmin parvekkeen kaiteen tummaan väriin.


Kannattimien yläreuna ruuvattiin kaiteen tukevaan vaakapalkkiin. Alareunan joutui kiinnittämään kaiteen pystypinnaan, jota vahvistettiin ensin ruuvaamalla siihen saman levyinen ja pituinen lisäpinna päälle. 

Käsittelin tuetun pinnan Pinotexin tummanruskealla kovapuuöljyllä, jota taas oli jäänyt jäljelle parvekkeen lattian käsittelystä. Tuetut pinnat sulautuvat tummanruskeina huomaamattomasti muiden pystypinnojen joukkoon.


Taittopöydistä tuli yllättävän tukevat ja kannatinten luvataan kestävän painavaakin tavaraa.

Pöydät voi laskea alas, kun niitä ei tarvita ja parvekkeelle tulee lisää tilaa. Pöytien ja tuolien väliin jää riittävästi tilaa ja niiden välistä pääsee kulkemaan, vaikka pöydät ovat ylhäällä. Ohitus on helpompaa pöytien pyöreän muodon ansiosta.

4.8.16

Nauhasta virkattu matto


Virkkasin kierrätyskeskuksesta löytyneestä nauhasta pienen maton. Valkoinen nauha oli materiaalina uutta, pehmeää puuvillaa ja kierretty kiekoille. 

En osaa sanoa, mihin tehdastekoinen joustava nauha on alun perin tarkoitettu käytettäväksi, mutta soveltui hyvin virkattavaksikin.





Matto on virkattu yhdeksi suureksi isoäidinneliöksi. Reunustin maton muutamalla kierroksella kiinteitä silmukoita. 

Yhdessä kiekossa oli nauhaa n. 250 g, jolloin neljästä kiekosta tuli n. 1 kg painava 50 x 50 cm matto.





Aion käyttää mattoa wc:n tai kylpyhuoneen kynnysmattona. Se on reikiensä ansiosta ilmava ja kuivuu nopeasti, vaikka pääsisi kastumaankin.


3.7.16

Mustaksi maalattu halkolaatikko


Projekteilla on taipumus laajeta...

Kun muuttaa yhtä asiaa, alkavat viereiset näyttää siltä, että niillekin pitäisi tehdä jotain. Näin kävi, kun maalasin keittiön kaappien ovet.


Uudistetun keittiön nurkassa halkolaatikon virkaa toimittava vanha puinen kuljetuslaatikko alkoi näyttää siltä, että se kaipaa mustaa maalia pintaansa.


Kävi kyllä mielessä, että tästä tulee nyt joko hitti tai huti...
Muita värejä en kuitenkaan edes harkinnut, siitä tulee musta tai sitten se saa jäädä entiselleen.


Noin niin kuin omasta mielestä meni ihan ok ja lopputulos on hyvä. 

Polttopuulaatikko näyttää nyt maalattuna "huonekalumaisemmalta" ja sopii mustana paremmin muuhun sisustukseen. 

Käytössä maalipinta saa kolhuja ja kulumaa eli paranee vielä vanhetessaan.


Alun perin halkolaatikko näytti tältä.

9.5.16

Tavallisesta ruokapöydästä kesäkeittiö


Kierrätyskeskuksesta löytyneestä tammisesta 74 x 120 cm ruokapöydästä sai pienellä tuunauksella kesäkeittiön parvekkeelle. 



Maalasin pöydän mustalla kalustemaalilla kahteen kertaan.



Pöydän päätyyn ruuvasin pari koukkua grillausvälineille. Jos pöydän ympärillä on tilaa, sen toiseen päätyyn voi ruuvata tangon esim. keittiöpyyhkeelle ja tankoon s-koukuilla ripustettaville keittiövälineille.


Pingotin ja ruuvasin verhovaijerin koukuilla kiinni pöydän etureunaan pöytälevyn alle. Keskelle kiinnitin silmukkaruuvin kannattelemaan pitkää verhovaijeria.



Ompelin pöydälle kaksi erillistä verhoa Ikean Gitmaj puuvillakankaasta. Samasta kankaasta ompelin myös parveketuoleihin selkätyynyt. Verhojen yläreunaan tuli kuja, johon pujotin verhovaijerin.



Pienenä vinkkinä, että nauhakujien ym. käänteiden mittaamiseen on olemassa kätevä ja edullinen apuväline, mittaliisa!



Pöydän etureunaan pingotettujen verhojen taakse saa piiloon kaikenlaista grillauksessa tarvittavaa, kuten grillihiili- ja brikettipussin, sytytysnestepullon, kaasupullon jne. Pöydän alla tavarat pysyvät järjestyksessä esim. laatikoissa, koreissa tai säkeissä. 

Jos pöydässä sattuu olemaan vetolaatikko, siihen mahtuu esim. kertakäyttöaterimet ja lautasliinat.

Seinän viereen sijoitetun kesäkeittiön säilytystila saadaan maksimoitua, kun seinään pöydän yläpuolelle kiinnitetään hyllyjä ja tankoja.

 Kesäkeittiötä on helppo tarvittaessa siirrellä, kun sen jalkoihin ruuvaa kalustepyörät.



 Tämä kesäkeittiö sijoittui n. 7 metriä pitkän ja 150 cm leveän parvekkeen toiseen päätyyn lappeen alle jäävään matalaan (hukka)tilaan.

Puinen pöytä jää lappeen ja pitkän räystään alle suojaan, eikä kastu sateellakaan, vaikka parveke ei olekaan lasitettu. Irrallisen pöydän voi siirtää talveksi kuivaan varastoon.

Tähän varjoisemman puolen päätyyn tuli kesäkeittiö-/grillausalue. Aurinkoisemman puolen lappeen alle jäävän (hukka)tilaan sisustin löhöilypaikaksi Fatboy-säkkituoleineen ja värikkäine tyynyineen. Parvekkeen keskellä on kaksi aurinkotuolia. Niiden eteen kaiteen reunaan on tarkoitus nikkaroida kaksi klaffipöytää. Penkin tilalle on suunnitteilla kannellinen puulaatikko, joka toimii samalla sekä säilytystilana että istuimena.
  

22.11.15

Vanutikattu torkkupeitto tilkuista


Ompelin aikaisemmissa ompelutöissä käyttämistäni mustavalkoharmaista puuvillakangastilkuista tilkkutyön. Tilkkutyöstä tuli torkkupeitto, joka tulee olemaan yksi opiskeluun liittyvistä näyttötöistäni.




Tikkasin ensin tilkkutyön ja vanulevyn yhteen tilkkutyön saumojen päältä. Torkkupeiton taustakankaaksi tuli musta vakosametti ja kankaiden väliin levyvanu. Torkkupeiton kulmiin askartelin mustasta puuvillalangasta tupsut.




Ompelin tilkkupeiton samalla idealla kuin aiemmin tekoturkiksesta ompelemani torkkupeiton




Taustakangas leikataan jokaiselta sivulta päällyskangasta suuremmaksi, saumanvaraksi lisätään 2 cm. Taustakankaan ja päällyskankaan voi harsia yhteen pitkillä pistoilla. Kulmat kannattaa jättää harsimatta, että kulmat saa mitattua ja ommeltua jiiriin helpommin. 




Ennen kulmien ompelua tupsut pujotetaan paikoilleen, jolloin ne kiinnittyvät paikoilleen samalla ompeleella kuin kulmat.




Myös vanulevyn kulmat täytyy leikata ja ommella jiiriin.




Vanun kulmasta leikataan kolmion muotoinen pala.




Ei kannata leikata liian suurta palaa kerralla, vaan vähän kerrallaan ja sovittaa aina välillä, kääntyyko kulma hyvin taustakankaan kulman alle.




Kun kulma on sopivan kokoinen, sen reunat voidaan ommella käsin yhteen.




Kun vanulevyn kulmat on ommeltu, taustakangas käännetään oikein päin ja asetellaan vanu + päällyskangas sen sisälle. Työ helpottuu, jos torkkupeiton voi levittää suurelle tasaiselle pinnalle.




Paikoilleen asetellut kankaat neulataan yhteen ompelua varten. Jos mahdollista, neulaamiseen kannattaa käyttää normaaleja nuppineuloja suurempia ja pidempiä neuloja. Halutessaan kangaskerrokset voi harsia yhteen ennen ompelua.




Paksuja kangaskerroksia kannattaa ommella tarkoitukseen sopivalla ompelukoneella, jykevällä kotikoneella tai teollisuusompelukoneella. Vuoden -74 Husqvarna 2000 -kotiompelukone suoriutui ompelusta hienosti. Käytin ompeluun tavallista paksumpaa ompelulankaa.





Kun kankaat on ommeltu yhteen, torkkupeitto on valmis. Vanutikattu tilkkupeitto on ehkä suuritöinen, mutta sen suunnitteleminen ja toteuttaminen mukavaa. Onnistunut lopputulos on vaivan arvoinen ja itse tekemällä saa omaan sisustukseen sopivaa.

Tilkkutyö valmistuu sitä nopeammin, mitä suuremmista tilkuista sen ompelee. Kuviolliset kankaat antavat anteeksi, jos tilkkujen kulmat eivät osu täsmälleen kohdilleen. Valmiin työn tilkkujen kulmien päälle voi ommella esim. nappeja, jotka piilottavat epätäydelliset kulmat. Kaikkien kangaskerrosten läpi ommellut napit myös pitävät kerrokset yhdessä.




Hankin erilaisia ja erikokoisia mustia nappeja torkkupeittoon Tampereelta Kierrätyskeskuksen yhteyteen avatulta Nextiili-pajalta. Paja ottaa vastaan, lajittelee, lahjoittaa, myy ja kierrättää käytöstä poistettuja tekstiilejä, kankaita sekä ompelutarvikkeita uusiokäyttöön. Käykääpä tutustumassa paikkaan!


30.10.15

Lampun varjostimen uudistaminen perinteisellä menetelmällä [osa 3/3]


Pöytävalaisinten uudet kangasvarjostimet ovat nyt valmiit. 

Ensin varjostinkehikoiden päälle kieputettiin nauhaa (osa 1/3) ja sen jälkeen niiden päälle pingotettiin ja ommeltiin kangas (osa 2/3).




Varjostimet viimeisteltiin liimaamalla kankaan saumojen päälle koristenauhaa. Nauhat peittävät käsin ommellut saumat ja ne tekevät varjostimesta viimeistellyn näköisen. Koristenauhat liimattiin kankaaseen puuseppien käyttämällä perinteisellä puuliimalla. 




Ensin liimataan pystysaumojen päälle tulevat koristenauhat. Nauhan päitä ei käännetä varjostimen sisäpuolelle, vaan ne leikataan poikki kehikon reunan kohdalta. Seuraavaksi liimataan ylä- ja alaosan ympärille tulevat nauhat. Ne liimataan pystysuoraan liimattujen nauhojen päälle kehikon ympäri. Alareunaan liimataan ensin hapsunauha ja sen päälle koristenauha.




  Alareunan hapsunauha liimataan ihan kehikon alareunaan. Näihin varjostimiin hapsunauha on liimattu puolisen senttiä korkeammalle. Tarkoitus oli, että nauha peittää varjostimen kankaan alareunaan tulleet tahrat. Kankaan tahroja voi yrittää häivyttää myös värittämällä tahran kohtaa värikynällä.




Jos taas varjostimen kangas jää löysäksi, sitä voi kutistaa suihkuttamalla kevyesti vettä. Vesi kutistaa kangasta ja se pingottuu kuivuessaan kireäksi. Pieniä virheitä ei siis tarvitse pelätä, niihin löytyy keinoja, joilla ne voidaan korjata.  




Perinteisellä menetelmällä varjostimien uudistaminen oli ainakin näin ensimmäistä kertaa kokeiltaessa jonkin verran aikaa vievää, mutta mukavaa puuhaa. Samalla menetelmällä voi uudistaa myös katto- ja lattiavalaisinten sekä pienten seinälampettien kangasvarjostimia. 

Kankaan valinta vaikuttaa paljon siihen, minkä tyylisiä varjostimista tulee. Itse tekemällä saa persoonallisia valaisimia, joita ei kaupasta löydy. Varjostinten suunnittelussa, toteutuksessa, viimeistelyssä ja koristelussa saa todellakin käyttää mielikuvitusta!