Näytetään tekstit, joissa on tunniste parveke. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste parveke. Näytä kaikki tekstit

10.11.24

Rautalangasta väännetty pallo ja kranssit


Kokeilin rautalankatöitä ja aloitin helposta. Taivutin paksumpaa rautalankaa renkaaksi, jonka sidoin kiinni ohuemmalla rautalangalla. Yhdestä rautalankarenkaasta tuli kranssipohja ja kun renkaita sitoi yhteen useita, syntyi niistä pallo.




Käytin kransseihin mustikan- ja puolukanvarpuja. Sidoin ne pieninä nippuina rautalankarenkaaseen ja kieputin kiinni ohuella rautalangalla.

Rautalankarenkaita voi käyttää erilaisten kranssien pohjina vuodesta toiseen.




Mustikan ja puolukanvarvut säilyttävät vihreän värinsä kevääseen asti. Niillä saa tuotua vihreyttä talven keskelle.




Rautalankapallon rungoksi riitti neljä samankokoista, sisäkkäin kiinnitettyä rengasta. Niiden avulla pallo sai pyöreän muotonsa. Kiersin pallon rungon ympärille rautalankaa kuin kerisin lankakerää. Kiinnitin rungon ympärille kieputetun rautalangan aikaisempiin kerroksiin ohuella rautalangalla.

Jos rautalankapalloja jaksaa tehdä useita eri kokoisia, niistä saa yhdessä näyttäviä koristeita. Erikokoisia palloja voi ripustaa rykelmäksi ja niihin voi pujottaa koristehelmiä tai kausivaloja.

Rautalankapalloista tulee rustiikkisia, kun ne jättää pihalle ruostumaan talven yli.




Kranssit ja rautalankapallot täydentävät syksyisiä istutuksia.




Istutuksia voi koristella mm. kivillä, kepeillä ja kävyillä.




Sekä tietysti kausivaloilla.




Tänä vuonna pelargonit näyttävät kukkivan lasitetulla terassilla vielä näin marraskuussakin.


27.9.24

Pala syksyistä metsää lasitetulle terassille tai parvekkeelle


On se aika vuodesta, kun luonnosta löytyy materiaalia kaikenlaisiin syksyisiin ja talvisiin koristeisiin ja asetelmiin. Materiaalia kannattaa kerätä nyt, kun maa ei ole vielä jäässä eikä lunta maassa.

Sammaleen ja varpujen kerääminen ei kuulu jokaisenoikeuksiin, vaan siihen tarvitaan maanomistajan lupa.



Olen askarrellut sammalmättäitä aiemminkin. Tänä vuonna jalostin ideaa ja lisäsin sammaleen joukkoon puolukanvarpuja. Yritin kerätä varpuja, joissa on yhä marjoja. Useimmat kylläkin irtosivat, koska olivat jo niin kypsiä...




Myös sammal on eri lajia, kuin mitä olen aiemmin mättäisiini käyttänyt.

Sammaleen mukana tuli pudonneita lehtiä ja risuja. Otin ne ilolla mukaan, että asetelmasta tulee mahdollisimman luonnonmukainen.




Puolukanvarvut on kerätty juurineen. Ne tuskin tulevat juurtumaan vadin pohjalla, sammaleen alla olevaan multaan, mutta säilyvät toivottavasti kuitenkin vihreinä pitkään. Varvut saavat kosteutta sammaleesta, jota hoidetaan vettä sumuttamalla.




  Sateisella säällä sammal saa kosteutta myös ilmasta. Suoraa sadetta asetelma ei kestä, joten siitä on eniten iloa, kun se saa olla katon alla. Paras paikka on viileä lasitettu terassi tai parveke, jonka lasit suojaavat asetelmaa säältä.




Polyresiinistä valmistetut kärpässienet ovat säänkestäviä ja niitä voi käyttää asetelmissa vuodesta toiseen.


26.5.24

Pyöreä pitsihelmainen pöytäliina applikoiduilla kuvioilla


Olen ostellut kangaspaloja täällä Tampereella Nextiilistä. Sinne kierrätettäviksi lahjoitetut tekstiilit ja kankaat lajitellaan tarkasti. Myyntiin päätyy uusia, sekalaisen kokoisia kangaspaloja, jotka myydään edullisesti kilohinnalla. Olen tehnyt paljon hyviä kangas- ja ompelutarvikelöytöjä niin kauan kuin Nextiili on ollut täällä olemassa.

Koska kankaat ovat paloja, yhtä kangasta on saatavana vain sen verran kuin sitä sattuu olemaan. Kangaspaloja yhdistelemällä palat saa riittämään suurempiinkin töihin.



Löysin sinivalkoista raitakuvioista puuvillakangasta n. 140 x 140 cm kokoisen palan. Se riitti pöytäliinaan halkaisijaltaan 57 cm pyöreälle rottinkipöydälle. Halusin liinasta kuitenkin pidemmän ja ratkaisin asian ompelemalla sen reunaan leveän pitsinauhan mahdollisimman kapealla saumanvaralla.



Leikkasin kangaspalasta pyöreän ja huolittelin reunat saumurilla. Sen jälkeen neulasin pitsin kankaan reunaan oikealle puolelle. Pitsi näytti samalta molemmin puolin, joten ei ollut väliä, kummin päin sen neulasi.

Pitsinauhan yläreunan neulasin ihan kankaan reunaan kiinni. Oikeasti se pitäisi neulata 1 cm kankaan reunasta ja ommella 1 cm pitsinauhan reunasta, että saumanvaran saa käännettyä kaksin kerroin nurjalle. Silloin saumasta tulee huolitellumpi.

 


Koska nyt kuitenkin päädyin lisäämään liinalle pituutta, ompelin reunapitsin 1 cm etäisyydeltä kankaan ja pitsinauhan reunasta.



Olin mitannut pyöreän kankaan reunan ja pyöristänyt määrän yläkanttiin, että osasin ostaa reunapitsiä oikean määrän. Sitä kuluu yllättävän paljon.

En ommellut pitsinauhaa kerralla ympäri, vaan jätin nauhan molemmista päistä n. 20 cm ompelematta. Mittasin tarvittavan määrän ja leikkasin nauhan toisen pään sopivan mittaiseksi. Sen jälkeen huolittelin nauhojen päät saumurilla ja ompelin ne ompelukoneella yhteen. Sopivan mittaiseksi renkaaksi ommeltu nauha oli nyt helppo ommella kankaan reunaan.




Pitsinauhan kiinnityksen jälkeen käänsin ja silitin reunan niin, että 1 cm saumanvara kääntyi siististi nurjalle puolelle. Sitten ompelin tikkauksen 0,5 cm päähän käännetyn kankaan reunasta pitämään nurjalle käännetyn saumanvaran paikoillaan.




Tässä vaiheessa huomasin, että pöytäliinan kankaassahan on pieni reikä. Piti keksiä keino, millä sen saa paikattua ja piiloon. Siitä lähti idea kuvioiden applikointiin liinan kankaan päälle.

Koska pöytäliina tulee terassin pienelle pöydälle, jonka ääressä on tarkoitus kahvitella, kuvioksi valikoitui luonnollisesti kahvikuppi. Pinterestistä löytyi erilaisia printattavia kahvikuppikuvioita. Niiden avulla leikkasin päälle ommeltavat kuviot yksivärisestä, pilkullisesta ja kukallisesta kankaasta. Kahvikuppikuviot löytyvät täältä.




Kiinnitin silitettävän liimakankaan kuvioiden taustalle, sommittelin yhteensä 10 kuppia liinan reunoja kiertämään ja ompelin ne suoralla ompeleella pöytäliinan kankaaseen. Kuvioiden ääriviivat voi myös ommella tiheällä siksakilla. Lopuksi leikkasin varovasti kuppien korvien sisältä kankaan pois niin, että pohjakangas tuli näkyviin.




Pöytäliinasta tuli kommelluksista huolimatta oikein kiva ja hauska. Se sopii hyvin yhdistettäväksi viime kesänä tilkuista ompelemieni sinisävyisten istuintyynyjen kanssa. Suurin osa istuintyynyjenkin kankaista on löytöjä Nextiilistä. 


7.1.24

Talvenkestäviä ja ekologisia koristeita luonnonmateriaaleista


Talvi asettaa omat rajoituksensa lasitetun terassin ja parvekkeen sisustamiselle. Kaiken pitäisi kestää pakkasta ja jäätymistä. Koska lasitettu terassi on ulko- ja sisätilan välimuoto, sinne sopii erityisen hyvin luonnonmateriaaleista tehty sisustus. Materiaalit löytyvät luonnosta ja niitä voi kerätä talteen pitkin vuotta.

Tässä muutama talvenkestävä idea, jotka olen toteuttanut erilaisista luonnonmateriaaleista omalle terassilleni.


 

Sammalmätäs savivadilla

Savivatiin laitetaan multaa, joka tiivistetään ja muotoillaan kummuksi. Mullan päälle asetellaan sammallevyjä tiiviisti kiinni toisiinsa. Sammalmättään voi koristella esim. koristesienillä tai rakentaa sen päälle kokonaisen minimaailman.

Ennen pakkasia sumuttelin sammalta silloin tällöin vedellä, että sain sen juurtumaan uuteen kasvualustaansa ja pysymään vihreänä. Pakkasten alettua mätäs kohmettui ja jäätyi, mutta on yhä vihreä.



Tarkkaan katsoessa voi huomata, että muutamassa sammallevyssä kasvaa luontaisesti ketunleipää/käenkaalia. Mukana on myös lehtiroskaa ja neulasia. Ne tekevät mättäästä varsin luonnonmukaisen.

Sammalmättään voi istuttaa korkeampaankin astiaan, vaikkapa emalivatiin kuten täällä.


Sammalpallo punasaviruukussa

Kieputin läpinäkyvän siiman avulla sammallevyjä metallisen koristepallon ympärille. Ohut läpinäkyvä siima häviää näkymättömiin sammalpallon pinnalla. Sitomiseen voi käyttää myös vaikkapa juuttinarua, kimallelankaa, ohutta rautalankaa tms. Sammalpallon pohjaksi käyvät hyvin esim. lasten lelupallot tai askartelumyymälöissä myytävät isot styrox-pallot.



Punasaviruukun pohjalla on pienempi saviruukku, jonka päälle sammalpallo on asetettu. Sammalpallo ei silloin uppoa liian syvälle ruukkuun, vaan nousee paremmin esille. Pallon pohjalle ei tarvitse sitoa sammalta, riittää että sitä on esille jäävässä osassa pallon pintaa.



Oksat, kepit, risut yms.

Puiden oksat, rungon kappaleet, risut yms. ovat hyvää koristemateriaalia. Puun oksia ja runkoja voi ripustaa kattoon tai asetella hyllyille. Risuista saa askarreltua kranssien lisäksi monenlaisia koristeita, mutta risut näyttävät hyvältä myös ihan kimppuna (lattia)maljakossa.



Isot kävyt

Isoja käpyjä saa ostaa kukkakaupoista tai poimia puiden alta ulkomailla. Auenneet kävyt pysyvät pystyssä ja ovat koristeellisia ihan sellaisenaan.




Kuusenkävyt saviruukussa

Kotimaiset kuusenkävyt ovat myös koristeellisia. Niitäkin voi ihan yksinkertaisesti vaan laittaa saviruukkuun esille, ikään kuin kasvaisivat ruukussa.



Männynkävyt lasipurkissa 

Koriste voi olla näinkin yksinkertainen, kuivattuja männynkäpyjä lasipurkissa. Kosteita käpyjä ei kannata laittaa lasipurkkiin, koska jos niistä valuu vettä purkin pohjalle, purkki voi haljeta veden jäätyessä. Kävyt kuivuvat hyvin huoneilmassa, aukeavat kuivuessaan ja pysyvät kuivina auki.



Kääpä lasikuvun alla

Kääpä löytyi metsälenkillä polulta. Otin sen mukaan ja nyt se on ollut koristeena lasikuvun alla.



Kranssi/helminauha hevoskastanjan siemenistä

Suomessa kasvavan hevoskastanjan siemenet eivät kelpaa syötäviksi, mutta koristeiksi oikein hyvin. Syksyllä maasta kerättyihin hevoskastanjan siemeniin porataan reiät ja pujotetaan (juutti)naruun tai rautalangasta muotoiltuun renkaaseen. Huomasin, että reiän saa paremmin porattua samana vuonna kerättyihin kastanjoihin. Edellisen vuoden kastanjat olivat kuivuneet liian koviksi ja hajosivat porattaessa. 

Hevoskastajan siemeniä voi käyttää sellaisenaan koristeena lasipurkeissa tai -kulhoissa ja erilaisissa asetelmissa. Niistä voi tehdä myös kransseja kuumaliimalla kranssipohjaan kiinnittämällä.



Ruukkuun istutetut havupuut ja -pensaat

Talvenkestävien kanervien lisäksi ruukkuihin voi istuttaa havupuita ja pensaita. Ne säilyvät vihreinä talvellakin. Ruukkukuusi terassilla ei varista neulasia, kuten joulukuusi sisällä. Terassilla ruukussa kasvavan kuusen voi siis jouluna koristella joulukuuseksi ja ihailla sitä sisältä käsin.

Kastelin syksyllä saviruukkuun istuttamaani kartiovalkokuusta reilusti pakkasten tuloon asti, että se ehtisi juurtua ennen talven tuloa. Keväällä se tulee suojata kuivattavalta kevätauringolta. Ruukun multa on silloin vielä jäässä, eivätkä jäätyneet juuret pysty imemään vettä. Jos ruukkukuusi selviää keväästä, sen voi istuttaa isompaan ruukkuun tai roudan sulamisen jälkeen maahan.



Kivet, sora ja hiekka

Laakeaan astiaan voi tehdä kauniista kivistä, koristesorasta ja hiekasta pienen aavikon tai japanilaisen hiekkapuutarhan. Hiekalle voi asetella vaikkapa simpukankuoria.



Jääkukat laseissa

Laseihin jäätyvät kuurankukat ovat luonnon oma tapa koristella talvista maisemaa ja luoda tunnelmaa. Enää ei tarvitakaan kuin kynttilöitä, lyhtyjä, kausivaloja, lämpimiä taljoja, jalan alla pehmeä huopamatto, villasukat ja kuppi kuumaa juomaa!



Hyvää alkanutta uutta vuotta ja talvisia pakkaspäiviä!


20.12.23

Havukranssi


Havun ja eukalyptuksen tuoksuinen kranssi tuo joulun tunnelmaa, sisällä tai ulkona.

Havukranssi on vaihtoehto joulukuuselle. Toisaalta taas joulukuusesta voi sitoa joulun jälkeen havukranssin.


 


Olin mukana paikallisen kukkakaupan ja puutarhaseuran järjestämällä havukranssikurssilla. Opimme kivalla porukalla sitomaan havuista näyttäviä kransseja. 


 


Kranssit sidottiin metsä- ja hopeakuusen havuista sekä eukalyptuksen oksista. Havut kiinnitettiin valmiisiin, halkaisijaltaan 30 cm olkikransseihin vihreällä sidontalangalla. Vihreä, muovitettu rautalanka piiloutui hyvin havujen joukkoon. Koristeet kranssiin liimattiin kuumaliimalla tai kiinnitettiin sidontahakojen avulla.



Kranssin voi koristella mm. kuivatuilla appelsiiniviipaleilla, kanelitangoilla, pähkinöillä, kävyillä, varvuilla, kulkusilla, joulupalloilla, tähdillä, sydämillä, nauhoilla, ruseteilla, helminauhoilla, tai ihan melkein millä vaan, vain mielikuvitus on rajana.



Kranssiin meni havuja yllättävän paljon. Niitä kannattaa varata halkaisijaltaan 30 cm kranssiin noin muovikassillinen.




Valmiin kranssin voi ripustaa rautalangasta väännetyllä, kranssiin kiinnitetyllä ripustuslenkillä pystysuoralle pinnalle. Sen voi myös ripustaa roikkumaan kattoon nauhojen varassa. Kolmas vaihtoehto on käyttää kranssia pöytäkoristeena, jolloin sen keskellä voi polttaa kynttilää. Paloturvallisuuden vuoksi kynttilä on hyvä laittaa palamattomaan astiaan.



 Havukranssia ei tarvitse hoitaa mitenkään, se kestää vihreänä kevääseen asti. Kun kevätaurinko on ruskistanut havut, kranssi puretaan ja sen osat kierrätetään. Olkisen pohjan voi käyttää uudelleen, samoin koristeet ja sidontahaat.


21.6.20

Amppelit juutti- ja makramenarusta


Tässä ehkä helpoin tapa solmia amppeli! Tarvitaan vain 20 cm letitystä (eikä sitäkään välttämättä) ja yhteensä 8 solmua. Tämä onnistuu kaikilta!


Amppeleita voi solmia juuttinarun ja makramelangan lisäksi mm. moppilangasta, ontelokuteesta tms. paksusta narusta tai vahvasta punotusta nyöristä. Ohuemmastakin narusta amppeli onnistuu, kun naruja niputtaa useamman yhteen.

Ensin narusta leikataan 3 kpl 3 metriä pitkää pätkää. Pätkät taitetaan keskeltä kahtia niin, että kolmesta pätkästä tulee 6 kpl 1,5 metrin pituista pätkää.

Jos teet amppelin kahdella narulla, leikataan 6 kpl 3 metrisiä pätkiä. Kolmella narulla solmittavaan amppeliin 9 kpl jne. Narut niputetaan yhteen ja niitä solmitaan kuin naruja olisi vain yksi.


Letitys onnistuu paremmin, kun teippaat puolesta välistä taitetut pätkät nippuna pöytään. Letitä teippauskohdasta alkaen kolmella pätkällä 10 cm ensin toiseen suuntaan. Käännä työ (tai käänny itse pöydän toiselle puolelle) ja letitä toiset 10 cm toiseen suuntaan. Solmi letitty 20 cm ripustuslenkiksi.

Letitys ei ole välttämätön, narut voi solmia ripustuslenkiksi suoraan hevosenhäntäsolmulla.


Ripusta työ lenkistä esim. naulakkoon ja aloita narujen solmiminen. Ensimmäiset 3 solmua solmitaan ripustuslenkistä roikkuvien narujen puoleen väliin. Solmi aina kaksi viereistä narua yhteen. Jatka kunnes kaikki 6 narua on solmittu toisiinsa 3 solmulla.


Solmi toiset 3 solmua n. 10 cm alemmas edellisistä niin, että muodostuu verkko. Eli aina kaksi viereistä narua yhteen, kunnes 6 narua on solmittu yhteen.

Lopuksi kaikki 6 narua solmitaan yhteen amppelin pohjaksi ja narujen päät leikataan yhtä pitkiksi.


Nämä juuttinaruamppelit on solmittu 6:lla ja 9:llä yhteen niputetulla 3 metrin pätkällä, jolloin amppeleista tuli vahvempia.

Solmin samalla ohjeella amppeleita myös makramelangasta viime kesänä parvekkeella kesää viettäneille huonekasveille.


Tilan voi käyttää tehokkaammin, kun ottaa amppelien avulla neliöiden lisäksi kuutiot käyttöön. Ruukkukasveja mahtuu pieneen tilaan enemmän, kun ne ripustaa roikkumaan seinille ja kattoon.



5.4.20

Farkkukuteesta neulottu kynnysmatto


Olen kyllä paljonkin virkannut mattoja matonkuteesta, mutta koskaan en vielä neulonut. Pitihän sitä sitten sitäkin kokeilla!


Neuloin 58 x 88 cm kynnysmaton Lankavan Venla-kuteesta. Valitsin mattoon puuvillasta ja elastaanista kudotun farkkukuteen.

Yhdessä rullassa on kudetta 0,7 kg (n. 120 m). Tämän kokoiseen mattoon kudetta kului tasan 2 rullaa.


Käytin maton neulomiseen paksuja nro 8 puikkoja. Puikot kannatta valita käsialan mukaan, isommilla puikoilla neulottuna matosta tulee löysempi. Isommilla puikoilla neulottuna matosta tulee myös vähän suurempi.

Kannattaa pyrkiä pitämään käsiala yhtä löysänä tai tiukkana koko neulomisen ajan, että matosta tulee symmetrinen ja reunoista siistit. 



Aloitin maton neulomisen luomalla 38 silmukkaa. Puikolle mahtuu enintään 40 silmukkaa, joten tämän isompaa mattoa ei neulomalla kannata lähteä toteuttamaan.



Jokainen puikollinen aloitetaan kiertämällä ja nostamalla ensimmäinen silmukka neulomatta puikolle. Näin maton reunoista tulee siistit ja sileät.

Ensimmäiset kerrokset (10 cm) neulotaan 1 o 1 n helmineuleella. Näistä kerroksista muodostuu maton reuna. Helmineule pitää maton reunat suorina.



Seuraavilla kerroksilla puikon 7 ensimmäistä ja 7 viimeistä silmukkaa neulotaan 1 0 1 n helmineuleella. Keskelle jäävät 24 silmukkaa neulotaan oikealla puolella oikein ja nurjalla puolella nurin.



Näin jatketaan, kunnes maton pituus on 78 cm. Loput 10 cm neulotaan taas 1 o 1 n helmineuleella. Lopuksi silmukat päätellään ja langanpätkät pujotellaan maton sisälle.


Farkkukuteesta neulottu matto saattaa olla aluksi jäykkä, mutta asettuu kyllä käytössä. Mattoa voi muotoilla kostuttamalla ja venyttämällä reunoja.