Näytetään tekstit, joissa on tunniste keittiö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste keittiö. Näytä kaikki tekstit

6.4.25

Pellavakankaasta ommellut patakintaat, -laput ja keittiöpyyhkeet


Omaan sisustukseen sopivat keittiötekstiilit voi ommella myös itse. Niihin tarvittava kangasmäärä ei ole suuren suuri. Muista ompelutöistä jäljelle jääneet ja kierrätetyt kankaat (tai vaatteet) toimivat erittäin hyvin.

Patakintaiden ja -lappujen sekä keittiöpyyhkeiden ompeluun tarvitaan päällys- ja vuorikangasta, vinonauhaa, ohutta polyesterihuopaa (askarteluhuopaa) ja silittämällä liimautuvaa tukikangasta.



Keittiötekstiilit ovat useimmiten ommeltu puuvillakankaista. Yhdistin näihin kahta materiaalia, valitsin päällyskankaaksi mustaa pellavaa ja vuoriksi hyödynsin vanhan puuvillaisen farkkuhameen.

Uutena ostettu, käyttämätön kangas kannattaa kutistaa pesemällä se ennen ompelua siinä lämpötilassa, missä siitä ommeltua tekstiiliä aikoo jatkossa pestä. Kutistamisen jälkeen sen voi yhdistää muihin materiaaleihin sekä kierrätettyihin kankaisiin.

Käyttämäni vinonauha on itse leikattu pellavakankaasta ja taitettu silitysraudan ja Prymin vinonauhalaitteen avulla.



Keittiöpyyhettä varten kankaasta leikataan 54 x 74 cm kappale. Mitat sisältävät 2 cm saumanvaroja. Pitkät reunat käännetään 1 cm nurjalle ja sitten vielä 1 cm edellisen käänteen päälle. Toisen reunan keskelle kiinnitetään ripustuslenkki.

Ripustuslenkki leikataan n. 5 cm leveäksi ja n. 13 cm pitkäksi. Lenkin pitkä sivu ommellaan 1 cm etäisyydeltä reunasta, käännetään oikein päin ja silitetään. Ripustuslenkki leikataan sopivan pituiseksi ja neulataan pitkän sivun keskelle, käännetyn reunan alle.

Seuraavaksi neulataan lyhyiden sivujen käänteet, silitetään ja ommellaan. Lopputuloksena meillä on 50 x 70 cm keittiöpyyhe valmiina käyttöön.



Patalappuun tarvitaan 2 kpl n. 20 - 25 cm kappaletta. Mittoihin sisällytetään 1 cm saumanvaraa. Kulmat voivat olla terävä- tai pyöreäkulmaiset.



Patalapun reunat huolitellaan valmiilla tai kankaasta itse tehdyllä vinonauhalla. Ripustuslenkki kiinnitetään vinonauhan alle patalapun kulmaan.

Päällyskankaiden väliin leikataan pala polyesterihuopaa. Huopakappale leikataan 1 cm pienemmäksi kuin päällyskappaleet. Tämä siksi, että patalapun reunoista ei tule liian paksut ja vinonauhan kiinnittäminen on helpompaa. Huopakappaleen voi tikata tai liimata muutamasta kohtaa kiinni päällyskankaiden nurjalle puolelle.




Kappaleet asetetaan nurjat puolet vastakkain. Vinonauha neulataan ja ommellaan ensin patalapun toiseen reunaan, jolloin ripustuslenkki kiinnittyy paikalleen. Vinonauha käännetään reunan yli ja ommellaan se päältä patalapun ympäri. Nauhan päät kannattaa jättää pitkiksi niin, että ne on helppo lopuksi ommella yhteen renkaaksi ja leikata sopivan mittaisiksi.




Patakintaan kaavat on piirretty valmiin kintaan mitoilla. Valmiita kaavoja löytyy googlaamalla esim. "sew oven mitten pattern".

Myös patakintaan väliin on leikattu polyesterihuovasta 1 cm päällyskangasta pienemmät kappaleet. Huopa on kiinnitetty päällyskankaan nurjalle puolelle silitettävän tukikankaan avulla. Tukikangas on leikattu samankokoisena kuin päällyskangas.



 
Etukappaleet ommellaan yhteen oikeat puolet vastakkain niin, että ensin yhdistetään peukalot.




Leikkaa saumanvaroihin pieniä hakkeja ennen kääntämistä. Muotoile peukalot ja silitä.
  
  


Seuraavaksi patakintaan etu- ja takakappaleet neulataan yhteen oikeat puolet vastakkain. Väliin kiinnitetään ripustuslenkki. Kappaleet ommellaan yhteen 1 cm etäisyydeltä reunasta.

Leikkaa saumanvaroihin hakkeja ja käännä kinnas oikein päin.




Patakintaan vuori ommellaan samoin kuin päällyskangas. Vuorikankaaksi sopii tukeva puuvillakangas.

Vuorikankaasta ommeltu kinnas asetellaan päällyskankaasta ommellun kintaan sisälle nurjat puolet vastakkain, jolloin saumanvarat jäävät sisäpuolelle.




Lopuksi patakinnas viimeistellään ompelemalla reunaan vinonauhaa. Reunan voi myös kääntää nurjalle ja tikata päältä. Sekä vinonauha että tikattu käänne kiinnittävät vuorin ja päällyskankaan yhteen.




Keittiötekstiilejä voi ommella eri kankaita yhdistelemällä, jolloin pienemmätkin kangaspalat saa hyötykäyttöön.




Sopivia kankaita voi löytää myös omasta vaatekaapista. Käytöstä poistuvien vaatteiden kankaat on mahdollista hyödyntää kaikenlaisissa ompelutöissä.


16.3.22

Pöytäliina pyöreälle pöydälle


Finlaysonin Coronna-kangasta ommellaan taas. Tällä kertaa tämä keväisen vaaleanvihreä kangaspala löytyi Eurokankaan pakalta. Kankaan värit sopivat keittiön väreihin hyvin, samoin kuin mustavalkoisiin Coronna-keittiötekstiileihin.



Hankin kangasta juuri sen määrän kuin neliönmalliseen pöytäliinaan tarvitsin eli 150 cm. Kuviollisen kankaan reunat oli helppo leikata suoriksi ruutujen reunoja pitkin.

 


Ennen reunojen taittamista ja ompelua leikkasin kankaasta sivureunojen hulpiot pois. Taitoin vastakkaiset reunat 1 cm ja toiseen kertaan 1 cm. Neulasin ja silitin taitteet ennen ompelua. Seuraavana tein saman toisille vastakkaisille reunoille. 



Reunoista ja kulmista tuli siistit, kun viimeistelin ne silittämällä.



Pöytäliina tuo keväistä ilmettä ja väriä sisustukseen. Raikkaan pastellit sävyt mustalla ja valkoisella terästettyinä piristävät arkea kovasti.


13.3.22

Keittiöpyyhkeitä jämäkangaspaloista


Aina välillä on mukava ommella jotain helppoa, nopeaa ja käyttökelpoista. Kaivelin kangasvarastojani ja löysin palan Finlaysonin Coronna-kangasta. Olin ostanut valmiin pöytäliinan ja lyhentänyt sen neliön muotoiseksi, pyöreälle pöydälle sopivaksi. Pöytäliinan kangasta oli jäänyt sen verran yli, että se riitti neljään 50 x 70 cm keittiöpyyhkeeseen.




Valmispöytäliinasta leikatuissa kangaspaloissa oli valmiiksi ommellut taitteet useilla sivuilla, joten kaikkia reunoja ei tarvinnut taittaa ja ommella. Käänsin huolittelemattomat reunat 1 cm nurjalle ja toisen kerran 1 cm taitteen päälle. Silitin ja neulasin taitteet. Lopuksi ompelin käänteet suoralla ompeleella.

En siksakannut tai huolitellut reunoja saumurilla ennen reunojen taittamista. En myöskään ommellut pyyhkeille ripustuslenkkejä, koska ne tulevat roikkumaan tangoilla, kun ovat käytössä.




Otin käyttöön kerralla kaksi keittiöpyyhettä. Nyt on pyyhe aina lähellä, kun tulee tarve kuivata kädet keittiössä kokkaillessa.

Käytännön asioiden lisäksi mustavalkoiset pyyhkeet näyttävät hyvältä ja sopivat Coronna-kankaisten patalappujen ja patakintaan kanssa esillä pidettäviksi.

 


Valmispöytäliinan 100 % puuvillakangas on paksuhkoa ja tukevaa. Ei välttämättä kovin imukykyistä, mutta on toiminut käytössä kuitenkin. Kangas pehmenee varmasti vielä käytössä ja pestäessä.




Parasta oli, että sain hukkapalan kangasta hyötykäyttöön ja se, että ompelu oli helppoa ja nopeaa. Joskus on niin monta kivaa ompelutyötä kesken samaan aikaan, että on mukava saada jotain valmiiksi asti.


19.12.21

Tapetista taiteltu kerrostähti ikkunaan


Meillä Kotona -sivuston ohjeen kerrostähti on taiteltu leivinpaperista, voimapaperista ja kartongista. Taittelin kerrostähden muuten ohjeen mukaan, mutta käytin siihen jämätapettia.



Tapetti on seinään liimattava non-woven -tapetti Midbec Apelviken Anemone 33000. Samaa tapettia olen liimannut keittiön kahteen seinään.




Tapetista leikattujen ja haitareiksi taiteltujen tapettiarkkien kiinnittämiseen käytin juuttinarua.

 


Kun jokainen tapettiarkki oli taiteltu, leikkasin niiden päät teräviksi sakaroiksi.

 


Seuraavassa vaiheessa liimasin keskeltä juuttinarulla kiinnitettyjen haitarien sivut yhteen niin, että niistä muodostui pyöreitä tähtiä. Naru jäi toistaiseksi tähtien keskelle.




Tähtiä on tässä vaiheessa yhteensä 6 kpl, kolmea eri kokoa.




Kolme eri kokoista tähteä kiinnitetään ohjeen mukaan yhteen kuumaliimalla tai narulla. Irrotin aiemmin tähtien keskelle solmitut narut ja pujotin yhden pidemmän juuttinarupätkän kolmen tähden läpi niin, että solmu jäi isoimman tähden takapuolelle. Apuna narun pujottamiseen käytin virkkuukoukkua.




Kiinnitin keskimmäisen tähden tapetin valkoinen taustapuoli päällepäin.




Lopuksi molemmat kolmikerroksiset tähdet kiinnitetään toisiinsa. Ohjeessa kiinnitys tehdään kuumaliimalla tai solmimalla narut yhteen. Käytin tässäkin jälkimmäistä tapaa. Lopuksi solmin tähtien keskelle kaksinkertaisen juuttinarun ripustuslenkiksi.



  
Kun kerrostähden ripustaa riittävän lähelle ikkunaa (niin että tähti koskettaa ikkunaa), se pysyy paremmin paikoillaan, eikä pyöri ripustusnarun ympäri.


5.12.21

Kalkkimaalin päälle kalustemaalia


Kalkkimaalilla pystyy maalaamaan melkein mitä tahansa pintaa poistamatta alla olevaa käsittelyä. Se sopii siis maalattavaksi kalustemaalin päälle, mutta siitä ei ollut varmaa tietoa, voiko kalkkimaalin päälle maalata kalustemaalilla.

Olin maalannut tämän emännänkaapin jo kahteen eri kertaan, ensin kalustemaalilla ja sitten päälle kalkkimaalilla. Alkuperäisen maalin olin hionut pois ennen ensimmäistä maalausta. 

Koska tiesin, että käyttämäni kalkkimaali sekä kalustemaali olivat vesiohenteisia, uskalsin lähteä kokeilemaan kolmatta maalikerrosta vesiohenteisella kalustemaalilla.



Kalkkimaalin pinnassa oli kalustevaha. Ehkä juuri vahan ansiosta kalkkimaalipinta oli hyvässä kunnossa. Hioin vahatun pinnan kevyesti ennen maalaamista. Samalla irtosi myös huokoiseen kalkkimaalipintaan kiinnittynyt lika. Maali kuin maali tarttuu paremmin karhennettuun, puhtaaseen pintaan.




Maalasin tupakaapin kahteen kertaan vesiohenteisella Helmi-kalustemaalilla. Käytin maalaamiseen sivellintä. Siveltimen jäljet näkyvät maalipinnassa, vaikka hioin maalatun pinnan ensimmäisen maalauskerran jälkeen. Kauempaa katsottuna siveltimen jäljet eivät näy. Käsin maalatussa pinnassa käden jälki saakin näkyä.




Maalatun kaapin väri ei ehkä tule kuvissa esille ihan sellaisena kuin se oikeasti on, mutta väri on Tikkurilan värikartan V447 Serpentiini. Aiemmin emännänkaappi oli vaaleanharmaa. Harmaa peittyi kahdella maalauskerralla kalustemaalin alle. Värit ovat sävyiltään lähellä toisiaan ja suurin piirtein yhtä vaaleita.

Jos tumman sävyn päälle haluaa vaaleampaa, kannattaa pinta maalata ensin valkoisella tartuntapohjamaalilla. Silloin tumma sävy ei kuulla vaalean läpi.


Kuva: Tikkurila

Kalustemaali tarttui hyvin kalkkimaalilla maalattuun pintaan ja levittyi hyvin. Jos siveltimen jälkiä ei lasketa, maalatusta pinnasta tuli tasainen. Maalit eivät reagoineet toisiinsa mitenkään, joten kokeilu onnistui.

Puolihimmeä kalustemaali on kiiltävämpää (ja kestävämpää) kuin kalkkimaali. Sen pinta hylkii paremmin likaa ja on helpompi puhdistaa pyyhkimällä. Toisaalta harmaassa kalkkimaalilla maalatussa pinnassa lika ei niinkään näkynyt.




Maalasin tupakaapin sisällä. Maali kuivui nopeasti ja oli hajutonta. Lattian suojasin sanomalehdillä, paperin ylittäneet maaliroiskeet pyyhin pois tuoreeltaan.

Kaiken kaikkiaan kaapin maalaamiseen kului muutama päivä. Maalin piti antaa kuivua ennen seuraavaa maalikerrosta. Hionnasta tuli jonkin verran pölyä. Hiomapöly kannattaa pyyhkiä ja imuroida heti pois, ettei se leviä ympäriinsä.



Kun kaappi oli maalattu, tapetoin sen taakse jäävän seinän kaapin väriin sopivalla tapetilla. Tapetti on Midbecin Apelviken Anemone, väri 33000. Maali ja tapetti muuttivat tilan ilmettä todella paljon. Tila näyttää nyt kodikkaammalta ja raikkaammalta, kaappi ja seinä kuin uusilta. Kokeilu oli onnistunut kaikin puolin.


29.8.21

Sama keittiö, eri vetimet


Keittiön ilme muuttuu helposti vetimiä vaihtamalla. Kun valitset aikaisempien vetimien ruuvien reikiin sopivat uudet vetimet, et tarvitse vaihtamiseen muita työkaluja kuin ruuvimeisselin.

Vetimien ruuvivälit merkataan cc-tunnuksella esim. cc 96 mm, cc 128 mm jne. Yleisin on tuo cc 96 mm eli väli ruuvien keskeltä keskelle on 96 mm = 9,6 cm.

 


Vanhat vetimet yksinkertaisesti ruuvataan irti ja uudet ruuvataan tilalle. Ovien ja laatikoiden vetimet on helppo vaihtaa, mutta integroidun astianpesukoneen ovi on hieman haastavampi. Etulevy irrotetaan pesukoneen sisäpuolelta avaamalla kannen sivuilla olevat ruuvit. Kalusteovi irrotetaan varovasti astianpesukoneen kannesta, että vedin saadaan ruuvattua irti. Kun olet vaihtanut uuden vetimen, ruuvaa kalusteovi takaisin paikoilleen. Ihan näin helposti se ei heti sujunut, mutta noin niin kuin teoriassa näin se menee ja kuten kuvista näkyy, on ihan tehtävissä kuitenkin.



Vetimet vaikuttavat yllättävän paljon keittiön ilmeeseen ja tyyliin. Näyttävillä vetimillä saa luotua edullisiin, sileisiin ja yksivärisiin oviin luksuksen tuntua. Vetimien vaihtaminen on huomattavasti edullisempi tapa uudistaa kiintokalusteita kuin ovien vaihtaminen tai koko keittiön remontoiminen.




Tässä keittiössä oli aiemmin teräksiset tankovetimet. Ne olivat oikein kivat nekin, mutta halusin keittiön sopivan tyyliltään paremmin muuhun sisustukseen. Vaihdoin siis modernit vetimet retro-tyylisiin lankavetimiin. 




Samalla vaihdoin lankavetimet myös asunnon muihin kiintokalusteisiin, kuten makuuhuoneen ja eteisen kaappeihin. Näitä samoja niklattuja lankavetimiä on saatanava myös leveämpinä (cc 128 mm). Ei siis haittaa, vaikka ruuvien reikäväli on eripituinen eri huoneissa. Yhtenäinen tyyli säilyy, kun vetimet ovat samaa sarjaa.




Kuvien keittiö on uuden kotini keittiö. Vuoden mittaisen blogitauon aikana elämäntilanteeni on muuttunut. Asustan ja sisustan nyt luhtitalon alakerrassa sijaitsevaa kolmiota. Asunto oli muuttovalmis, mutta se tarvitsee mielestäni kuitenkin pieniä arkea helpottavia ja silmää enemmän miellyttäviä muutoksia. Kerron niistä täällä myöhemmin ja annan tuttuun tapaan ideoita sekä vinkkejä niiden toteuttamiseen.




Teen yhä myös kaikenlaisia käsitöitä ja niitäkin on tänne varmasti pian tulossa.


22.5.18

Ovi- ja ikkunalistojen maalaus



Tämän kesän urakaksi olen ottanut koko talon väliovien ja ikkunoiden reunalistojen maalaamisen. Ovet ja ikkunanpuitteet ovat valkoisia, mutta listat niiden ympärillä ovat samaa koivunväristä puulistaa kuin lattian rajassa. 

Valitsin listojen väriksi valkoisen, koska se on raikas, neutraali ja sopii luontevasti kehystämään jo ennestään valkoisia ovia ja ikkunoita.


Maalasin Tikkurilan Helmi Listavalkoisella kolmeen kertaan. Kolme maalikerrosta riitti peittämään puun värin. Pyyhin listat ensin Maalipesulla ja sen jälkeen vedellä. Annoin listojen kuivua niin kauan, että sain liimattua maalarinteippiä karmien ulkoreunoihin rajaamaan seinäpintaa. 

Sisäreunat maalasin vapaalla kädellä ilman rajausta, koska ikkunoiden ja ovien puitteet olivat jo ennestään valkoiset. Pienet lipsahdukset eivät näy niin helposti samanvärisessä taustassa ja maalin saa pyyhittyä tuoreeltaan pois kohdista, joihin sitä ei ollut tarkoitus laittaa.


 Urakkaa ei voi tehdä kerralla, koska maalin täytyy saada kuivua maalauskertojen välissä n. 16 tuntia. Yläkerran listat on maalattu ja nyt voi jo sanoa, että kyllä kannatti. Huoneiden ilme raikastui ja valon määrä lisääntyi.


Rappukäytävässä eron huomaa ehkä parhaiten, kun maalattua pintaa pääsee katsomaan kauempaa. 

30.3.18