Tavallisesta linnunpöntöstä moderni unelmapesä

Bilteman linnunpönttö tarvitsi vain pientä tuunausta, että siitä saatiin tyylikäs ja persoonallinen vaihtoehto modernimpaa rakennustyyliä arvostavalle lintupariskunnalle.

Tämän vastavalmistuneen uudiskohteen ulkopintojen modernisointi tehtiin viime kesänä kasvulavojen pintakäsittelystä purkin pohjalle jääneellä Tikkurilan mustalla Valtti Plus Terassiöljyllä. Öljyttynä pesäpönttö kestää paremmin sään vaihteluja ja sen käyttöikä pitenee.

Musta pönttö on melko huomaamaton ja sulautuu hyvin ympäristöönsä. Pesäpönttöä suojaavat myöhemmin keväällä puhkeavat omenapuun kukat ja lehdet sekä puuta pitkin kiipeävä kärhö. Pönttö on sijoitettu puun varjoisemmalle puolelle, että sisätilan lämpötila olisi miellyttävä kesähelteilläkin.

Pöntön molemmille sivuille porattiin kaksi reikää ripustamista varten. Reikiin pujotettiin käytöstä poistettu muovipinnotteinen latauskaapeli, jolla pönttö solmittiin puun rungon ympärille. Latauskaapeli kestää ulkokäytössä vuosia ja on hellävarainen vanhalle omenapuulle.

Toivottavasti tämä omakotitalon takapihan puutarhaan sijoitettu kohde löytää pian ensimmäiset asukkaansa. Ainakin yksi kiinnostunut talitiainen on jo havaittu kurkkimassa pöntön aukosta sisälle.

Read More

Florarium Riihimäen Ilves-lasipurkkiin

Nyt kun ei vielä ulkona pääse upottamaan sormia multaan, voi maan sulamista sisällä odotellessa rakentaa vaikka erilaisia minimaailmoja ja -kasvihuoneita lasipurkkeihin ja pulloihin.

Tämä florarium on tehty Riihimäen pyöreään 5 litran Ilves-lasipurkkiin hidaskasvuiselle, kuivassa viihtyvälle mehikasville. Kanneton Ilves-purkki on kirpputorilöytö. Kuivan paikan kasveille lasipurkki käy ilman kanttakin.

Kosteassa viihtyville kasveille kannattaa valita kannellinen purkki tai pullo. Kun kannen sulkee, purkkiin muodostuu oma mikroilmasto, kasveille suotuisat tasaisen kosteat, viidakkomaiset olosuhteet, eikä kastelua tarvita. Kasvien joukkoon voi laittaa kosteutta sitovaa sammalta. 

Suljettavaan florariumiin suositellaan lisäämään myös aktiivihiiltä, joka imee itseensä haitallisia oragaanisia aineita, säilyttää kosteuden ja estää homehtumista.

Kuivan paikan kasveille esim. kaktuksille ja mehikasveille on helpompi rakentaa suotuisat olosuhteet, joten niistä kannattaa lähteä liikkeelle. Sopivan lasiastian lisäksi tarvitaan ruukkusoraa, kaktusmultaa, muutama pienikokoinen kasvi, ruukkukatetta, koristekiviä tai hiekkaa.

   Purkin pohjalle kaadetaan kerros ruukkusoraa, sen jälkeen kaktusmultaa. Ruukkusoran ja mullan väliin voi laittaa palan suodatinkangasta tai sanomalehteä, etteivät kerrokset sekoitu.

Kasvit istutetaan multaan, lisätään multaa reunoille ja lopuksi mullan pinta peitetään hiekalla, kivillä tai koristekatteella. Suodatinkangasta tai sanomalehteä voi taas laittaa kerrosten väliin. Jos purkin suu on ahdas, mullan saa osumaan kasvien väliin esim. suppiloksi kierretyn sanomalehden avulla. 

Lopuksi kastellaan ja pyyhitään purkin sisäpuoli puhtaaksi. Florariumiin istutettuja kuivan paikan kasveja kannattaa jatkossa kastella varovasti, koska vesi ei pääse purkista ulos.

Kaikenlaiset lasiastiat, -kannut, -purkit ja -pullot sopivat istutukseen, kunhan niiden suuaukko on riittävän suuri. Kun kasvit kasvavat liian suuriksi, ne voi istuttaa muualle ja vaihtaa pienempiin.

Florariumiin voi laittaa kasvien lisäksi mm. käpyjä, simpukankuoria, luita, puunkappaleita, oksia tms. haluttuun tunnelmaan sopivaa. Kasvien joukkoon voi lisätä esim. leluja, figuureja yms. joita lapset katselevat mielellään. Kaktuksista, risusta, luunkappaleista ja erivärisistä hiekkakerroksista voi rakentaa laakeaan lasiastiaan vaikka aavikon.

Florariumien rakentamisessa voi todella päästää mielikuvituksen valloilleen!

Read More

Lämmin tilkkupeitto villakankaista

Nappityynyjen ompelusta jäljelle jääneistä villakangastilkuista sai sommiteltua vielä lämpimän talvisen tilkkupeiton. Varsin hyvän kokoinen peitto (129 x 179 cm) tästä tulikin, vaikka jämäpaloista onkin koottu.

Rento ja klassinen tilkkupeitto sopii hyvin yhteen jo olemassa olevien villakankaisten sisustustyynyjen kanssa ja lämmittää varmasti kylminä talvi-iltoina. Siihen on mukava kääriytyä vaikka kirjaa lukemaan tai sarjoja tuijottamaan.

 Toivottavasti alla olevista ohjeista ja kuvista on apua, kun alat koota omaa tilkkupeittoasi.

Yritin käyttää erikokoiset kangaspalat mahdollisimman tarkkaan hyödyksi. Leikkasin tilkkuja niin paljon kuin mihin kankaat riittivät ja suunnittelin peiton koon sen mukaan.

Isommista kangaspaloista sain kokoon 35 kpl 18 x 18 cm tilkkuja (sis. 1 cm saumanvarat). Jäljelle jääneistä pienemmistä paloista tuli 140 kpl 10 x 10 cm tilkkuja.

Tilkkutyö on sommiteltu niin, että isompi ja pienempi neljän tilkun tilkkuruutu vuorottelevat. Kukonaskelkuvioista villakangasta oli eniten, joten käytin sitä jokaisessa neljän tilkun ruudussa. Myös puolet isommista tilkuista on kukonaskelkuvioista kangasta.

Idea tilkkujen sommittelussa oli, ettei kahta samaa kangasta olevaa tilkkua tule missään kohtaa vierekkäin ja että kukonaskelkuvioisten ja isojen yksiväristen tilkkujen järjestys toistuu tietyllä tavalla. Muuten tilkkujen järjestyksellä ei ollut niin väliä.

Huolittelin helposti purkautuvista kankaista leikatut tilkut saumurilla ennen varsinaisen ompelun aloittamista. Koska kankaat ovat paksuja, ompelin tilkut yhteen paininjalan etäisyydeltä reunasta 1 cm sijaan. Pienemmällä sv:lla (0,75 cm) saumoista ei tullut liian paksuja. Valmiin tilkkutyön koko oli 115 x 165 cm. 

Ompelun nopeuttamiseksi ja helpottamiseksi tilkut kannattaa ommella yhteen "sarjatyönä" riveittäin. Jotta paksujen kankaiden saumat asettuvat hyvin paikoilleen, jokainen ommeltu sauma kannattaa taittaa ja silittää haluttuun suuntaan heti ompelun jälkeen.

Tilkkutyön taakse taustakankaaksi hankin 150 x 200 cm kokoisen palan harmaata vakosamettia. Mittailin ja mallailin tilkkutyötä taustakankaan päällä. Laskin kuinka leveään reunaan saan taustakankaan riittämään. Päädyin kääntämään taustakangasta 7 cm verran 2cm saumanvaroilla tilkkutyön päälle.

Koska taustakangasta käännetään 7 cm, sen kulmiin piirretään 7 x 7 cm apuneliöt kuvan mukaisesti. Kankaan kahdelle reunalle jätetään 2 cm saumanvarat. 

Oikeanpuoleinen kahden neliön halki piirretty viiva on se, jota pitkin ommellaan. Viereistä 2 cm päässä olevaa viivaa pitkin leikataan ylimääräinen kangas pois kun kulma on ommeltu.

Käännä ja neulaa kulma ompeluviivaa pitkin.

Aloita ja päätä ommel 2 cm päähän reunoista apuneliöiden kulmista.

Leikkaa ylimääräinen kangas kulmasta ja käännä oikein päin. Kulmaan jää 2 cm saumanvarat, jotka käännetään nurjalle kun tilkkutyö ja taustakangas neulataan yhteen.

Asettele taustakangas ja tilkkutyö päällekkäin. Suoristaminen on helpompaa, jos kankaat saa levitettyä suoraksi esim. isolle pöydälle tai lattialle.

Käänsin ja neulasin taustakankaan reunat 7 cm tilkkutyön oikealle puolelle 2 cm sv:illa. Käänteen mittaamiseen käy mittanauha, viivain, mittaliisa tai sitten kuvan metallinen ompelumitta.

Taustakankaan reuna ommellaan läheltä reunaa. Tarkista, että tilkkutyön reuna jää varmasti taustakankaan alle joka kohdasta. Jos tuntuu että ompelu on hankalaa, kannattaa kankaat harsia ensin yhteen ja ommella harsintapistojen päältä. Kun kankaat on ommeltu yhteen, harsintapistot ratkotaan pois.

Tähän tilkkupeittoon ei tullut väliin levyvanua, koska kankaat ovat paksuja ja lämpimiä. En myöskään lähtenyt tikkaamaan paksuja kankaita yhteen, vaan solmin ne tilkkujen kulmista muutamasta kohtaa puuvillalangalla. Valitsin kohdat niin, että solmujen alle piilottui ne saumat, jotka eivät osuneet ihan täsmälleen kulmittain.

Tilkkupeiton ompelu vie aikaa ja vaatii jonkin verran aikaisempaa ompelukokemusta. Isot neliönmalliset tilkut ovat kuitenkin helppoja ommella, kun ne leikkaa täsmälleen samankokoisiksi. Tilkkupeitto onnistuu aloittelijaltakin, kun kankaiden väliin ei laita vanulevyä ja tikkaamisen sijaan yhdistää kankaat solmimalla.

Read More