Käyttöä vaille jäänyttä verhoa voi uusiokäyttää esim. torkkupeittona tai pöytäliinana, joko sellaisenaan tai pienesti tuunattuna.
Tämä pellavaverho on tuunattu purkamalla sen ylä- ja alareunasta kudelankoja ja solmimalla loimilangat hapsuiksi.
Normaalipituutta lyhyempi pellavaverho on toiminut edellisessä elämässään oviverhona. Sille ei löytynyt uudesta kodista sopivaa paikkaa, joten se pääsi tuunattuna toimittamaan virkaa kevyenä torkkupeittona työ-/vierashuoneessa. Sen voi ottaa mukaan myös rannalle, piknikille, terassille/parvekkeelle, automatkalle jne.
Siistin verhon huolittelemattomat sivureunat taittamalla ne kahteen kertaan 1 cm verran nurjalle ja ompelemalla suoralla ompeleella. Paras ja siistein lopputulos tulee, kun kankaan reunojen hulpiot leikataan pois ennen taittamista ja ompelua. Suosittelen myös taitteiden silittämistä ennen neulaamista ja ompelua. Silloin ompelu sujuu helpommin ja ompeleesta tulee siisti.
Valmiiksi ommeltujen verhojen sivusaumoille ei tarvitse tehdä mitään. Eikä välttämättä huolittelemattomillekaan, koska reunoissa on joka tapauksessa hulpio, joka estää kangasta purkautumasta pesussa.
Ratkoin verhon ylä- ja alareunoihin ommellut käänteet ja purin kudelankoja molemmista reunoista n. 9 cm verran, yksi lanka kerrallaan. Kangas koostuu kude- ja loimilangoista. Kudelangat kulkevat kankaassa vaakasuoraan ja loimilangat pystysuoraan.
Solmin reunoihin hapsut hevosenhäntäsolmuilla. Yhteen solmuun laskin ja solmin n. 15 loimilankaa. Hapsujen pituudeksi tuli solmuineen 8 cm.
Kankaan reunojen purkaminen on hommaa, joka vaatii jonkin verran pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä. Hommaa voi tehdä vaikka iltaisin telkkaria katsoessa, ajan kanssa. Mutta sitten kun sekä ylä- että alareuna on solmittu, torkkupeitto on valmis käyttöön!
Tekstit
