Istuintyynyt tilkuista "kuplatekniikalla"

Kokeilin tilkkutyötekniikkaa, jolle en tiedä suomenkielistä nimeä. Jos joku tietää, saa vinkata. Englannin kielessä tekniikka kutsutaan nimellä puff quilt, bubble quilt tai biscuit quilt. Näillä hakusanoilla voi googlata millaisiin tilkkutöihin tekniikka sopii.

Ompelin tällä, vaikka nyt sitten "kuplatekniikalla", istuintyynyjä erilaisista kankaista. Suurin osa tilkuiksi leikkaamistani kankaista on materiaaliltaan puuvillaa ja pellavaa, mutta joukossa on myös suunnilleen samanpaksuisia sekoitekankaita.

Tilkkutyynyjen värit on sommiteltu olemassa olleiden kankaiden mukaan niin, että niiden sävyt "liukuvat" sini-valko-beige -sävyistä pinkki-vihreä-violetteihin sävyihin. Ei haittaa, vaikka jokainen istuintyyny on vähän erilainen. Silloin niihin voi hyödyntää pienetkin kankaanpalat.

Ompelin istuintyynyjä yhteensä 10 kpl. Yksi istuintyyny on kooltaan 47 x 47 cm ja koostuu 25 päällys- ja 25 aluskankaasta leikatusta tilkusta (yht. 50). Kymmeneen istuintyynyyn leikataan siis jopa 500 tilkkua! Leikkaaminen onnistuu helpoiten pyöröleikkurin ja leikkausalustan avulla.

 Istuintyynyjen tekeminen tällä tilkkutyötekniikalla on aika työlästä ja vaatii pitkäjänteisyyttä, mutta toisaalta se on myös erittäin mukavaa hommaa. Onnistunut lopputulos palkitsee ja istuintyynyille löytyy varmasti käyttöä.

Kääritäänpä sitten hihat ja aletaan hommiin!

Ensin valitaan pohjakangas. Se jää päällystilkkujen taustalle, eikä näy päällepäin valmiissa istuintyynyssä. Pohjakankaasta leikataan yhtä tilkkutyynyä varten 25 kpl 11 x 11 cm kokoisia tilkkuja. Päällyskangas on sitten se, joka jää näkyviin. Myös päällyskankaasta leikataan 25 kpl tilkkuja, mutta 14 x 14 cm kokoisina.

Jos käyttää tilkkujen leikkaamiseen saksia, kannattaa ensin leikata kartongista 11 x 11 cm ja 14 x 14 cm kaavat, joiden avulla tilkut on helpompi leikata oikean kokoisiksi. Mittoihin sisältyy saumanvarat. Kartonkisen kaavan voi kiinnittää kankaaseen tilkun leikkaamisen helpottamiseksi kangasklipseillä. 

Tilkut neulataan vastakkain kuvan osoittamalla tavalla kulmistaan niin, että päällyskankaan oikea puoli tulee päälle päin. Koska alus- ja päällystilkku ovat erikokoisia, päällystilkun keskelle jää enemmän kangasta. Ylimääräinen kangas taitetaan vekille/laskokselle keskeltä niin, että sekä alus- että päällyskankaan sivut ovat yhtä pitkät kaikilta neljältä sivulta.

 Laskoksen voi taittaa kahteen suuntaan, kuten kuvassa tai halutessaan yhteen suuntaan. Pääasia, että taitokset ovat kaikissa tilkuissa samanlaiset. Kummallakin tavalla taitettuina tilkut muodostavat pussin, joka seuraavaksi ommellaan kiinni.

Kaikki ommeltavien istuintyynyjen tilkut kannattaa neulata samaan aikaan, koska työ nopeutuu ja helpottuu huomattavasti, kun ompelu tehdään ns. sarjatyönä.

Päällekkäin neulatut tilkut ommellaan yhteen pussiksi 75 mm etäisyydeltä kankaan reunasta. Ompelu aloitetaan ja lopetetaan kankaan reunaan. Muista edestakaisommel molemmissa päissä.

Kaikki yhden istuintyynyn tilkut kannattaa ommella yhteen ensin yhdeltä sivulta katkaisematta ompelulankaa tilkkujen välissä. Sitten leikataan tilkut erilleen toisistaan ja ommellaan taas kaikkien tilkkujen seuraavat sivut yhtenä pötkönä. Neljännelle sivulle jätetään ompelematta n. 3 cm täyttöaukko.

Seuraava vaihe onkin sitten tilkkupussien täyttäminen täyte- ja askarteluvanulla. On makuasia, kuinka täyteen tilkkupussit täyttää. Vanu painuu jonkin verran käytössä. Enemmän vanua = pehmeämpi ja paksumpi istuintyyny.

Kun tilkkupussit on täytetty, ne neulataan peräkkäin riveiksi ja ommellaan 1 cm etäisyydeltä kankaan reunasta yhteen. 1 cm etäisyydeltä siksi, ettei aiemmin 75 mm etäisyydeltä reunasta ommeltu ommel jää näkyviin.

Rivit ommellaan yhteen ja sittenhän meillä onkin jo istuintyynyn etupuoli valmis.

Leikkasin tässä vaiheessa kulmatilkkujen kulmat pyöreiksi pienen lautasen reunaa apuna käyttämällä. Kulmat voi jättää myös teräviksi.  

Kun tilkut on ommeltu yhteen, niiden tausta näyttää tältä. Saumanvarat kannattaa silittää auki.

Sitten onkin aika leikata istuintyynyille taustakankaat. Taustakankaan tulee olla samankokoinen kuin tilkuista ommeltu kappale. Jos haluat istuintyynyille pyöreät kulmat, pyöristä myös taustakankaiden kulmat.

Istuintyynyjen reunat huolitellaan vinonauhalla kanttaamalla. Huolitteluun voi käyttää valmista vinonauhaa tai tehdä kanttausnauhan itse. Näihin istuintyynyihin olen leikannut vinonauhat (sekä taustakankaat) samoista kankaista, mistä tilkutkin on leikattu. Ohje itse tehdyn vinonauhan leikkaamiseen ja ompeluun löytyy täältä.

Vinonauha neulataan taustakankaan reunaan oikeat puolet vastakkain ja ommellaan yhteen 1 cm etäisyydeltä reunasta. Pyöristettyjen kulmien hienous tulee esille tässä työvaiheessa. Vinonauha on huomattavasti helpompi ommella pyöreään kuin terävään kulmaan. Pyöristetty kulma myös näyttää siistiltä ja hienolta.

Nyt on päästy vaiheeseen, jossa leikataan vanulevystä istuintyynyn kokoinen pala, pyöristetään sen kulmat (jos niin halutaan), neulataan kappaleet oikeassa järjestyksessä päällekkäin yhteen, ommellaan kaikki kerrokset kiinni toisiinsa 1 cm etäisyydeltä reunasta ja muistetaan jättää sopivan kokoinen kääntöaukko.

Alhaalta ylöspäin ensimmäisenä tulee vanulevy. 

Seuraavana taustakangas oikea puoli ylöspäin. Taustakankaaseen aiemmin ommeltu vinonauha asetellaan väliin niin, että sen vielä ompelematon reuna tulee samaan kohtaan kuin kaikkien muiden kerrosten reunat.

Kolmas ja viimeinen kerros on tilkuista ommeltu kappale, oikea puoli alaspäin.

Kerrosten järjestys on tärkeä. Kun työ käännetään, vanu jää keskelle ja istuintyynyn ylä- sekä alapuolen kankaat oikeat puolet ulospäin.

Kun kaikki kerrokset on ommeltu yhteen, kulmien saumanvaroihin leikataan pieniä lovia. Istuintyyny käännetään oikein päin kääntöaukon kautta ja kulmat muotoillaan. Kääntöaukko ommellaan kiinni käsin piilopistoilla.

Jos haluat, istuintyynyt voi viimeistellä pujottamalla langan tilkkujen kulmiin kaikkien kerrosten läpi ja solmimalla sen nurjalle puolelle. Reunoista yhteen ommellut kerrokset pysyvät paremmin kiinni toisissaan esim. pesussa, kun ne kiinnittää myös keskemmältä.