14.5.15

Taulu Marimekon Fokus-kankaasta


Meillä oli koulussa mahdollisuus kokeilla paineilmalla toimivaa hakasnaulainta eli niittipistoolia. Tein ystävälleni Marimekon Fokus-puuvillakankaasta kangastaulun niittaamalla kankaan rimoista kasaamaani kehikkoon. 

Laskin tarvittavien rimojen pituudet venyttämällä kangasta ja mittaamalla kuvion pituuden ja leveyden. Tarkoitus oli, että keskelle tulevan kuvion reunoille jäi näkymään muutama sentti mustaa pohjakangasta. Kehikkoon venytettynä kangastaulun kooksi tuli 147 x 150 cm. Kankaan kuvio ei ole täysin symmetrinen, vaikka se pyöreä onkin.   




Rimat hankimme K-Raudasta ja sahautimme ne siellä 45 asteen kulmaan eli jiiriin. Rima on valkoista Cello-reunalistaa (21x42/13x3200), jota myydään 3 m 20 cm pitkinä rimoina hintaan 9,90 €/kpl. Ostimme niitä kaksi, koska taulun kehykseen tarvittiin kaksi 147 cm ja 150 cm pitkää rimaa. 




Koska puuliimaa ei tähän hätään sattunut olemaan, liimasin rimat kulmista yhteen kontaktiliimalla. Liimaa levitetään kumpaankin liimattavaan pintaan, odotetaan n. 15 min ja puristetaan pinnat yhteen. 




Liimattavat pinnat täytyy saada kerralla kohdilleen, koska liima tarttuu heti.




Kun liima oli kuivunut, vahvistin kulmat niittaamalla niihin vaneripalat. Olisivat pysyneet varmasti ihan vaan muutamalla niitillä, taisin vähän innostua...

Kannattaa käyttää eri mittaisia niittejä sen mukaan, mihin kohtaan reunalistaa niitä käyttää. Liian pitkät niitit voivat tulla läpi ja näkyviin kehyksen oikealta puolelta.




Seuraavaksi niittasin kehykseen vanua. Leikkasin vanulevystä muutaman sentin kehikkoa suuremman palan, että vanun reunan saa käännettyä reilusti rimojen reunojen yli.   




Levyvanun sijaan kangastaulun pohjakankaana voi käyttää myös esim. lakanakangasta.




Vanulevyn nidottuani, mittasin ja merkkasin sekä kehikon että kankaan reunojen keskikohdat. Kohdistin merkit ja niittasin kankaan vastakkaisilta sivuilta kehikkoon. Venytin kangasta samalla niin, ettei se jäänyt löysäksi. Ennen seuraavien vastakkaistan sivujen niittaamista tarkistin, että kuvio oli osunut varmasti kehikon keskelle.




Kangaspalan hulpioreunat olivat niin kapeat, että ne oli pakko niitata kehikon ulkoreunoihin niin pitkälle kuin ne vain suinkin ylettyivät. Päätin, että hulpioreunoista tuli taulun ylä- ja alareunat, jolloin ne eivät jääneet katseen korkeudelle näkyviin. Hulpioreunoihin olisi voinut ommella jatkeiksi kaitaleet yksiväristä mustaa kangasta tai ne voi halutessaan viimeistellä liimaamalla niittien päälle mustaa nauhaa.

  


Kulmien taittamisen ja niittaamisen jälkeen mittasin ja sahasin kehikolle poikittaiset tukirimat. Ne tukevat isokokoista taulua ja estävät sen vääntymisen. Käyttämäni rimat ovat suoraa lattialistaa. 

Viimeistelin taulun ruuvaamalla ylimpään tukirimaan ripustamista varten silmukkaruuvit. 




Paineilmakäyttöinen hakasnaulain on kätevä, mutta ehkä vähän pelottava. Sitä käyttäessä kannattaa olla varovainen, ettei satu vahinkoja. Kompressorin (=kompuran) tärinään ja paineilman suhahduksiin tottumattomalle letkujen kiinnitys ja irrottaminen saattaa olla vähän "haasteellista". ;) 


4 kommenttia :

Anne B. kirjoitti...

Tyylikäs ja kaunis kangastaulu.

Outi Krimou/Outi's life kirjoitti...

Siitä tuli kyllä hieno. Tykkään tuostä kuviosta. Kerran olen koittanut paineilmanaulainta ja se se vasta pelottava olikin :(

Miia kirjoitti...

Kiitos. :) Marimekon Fokus-kangas on kiva. Siitä voisi ommella vaikka pöytäliinan pyöreälle pöydälle.

Miia kirjoitti...

En ollut ennen noin suurta kangastaulua tehnytkään, mutta onnistui ihan hyvin kuitenkin. Koululla oli tilaa ja oikeanlaiset välineet käytettävissä.

Voin kuvitella, että paineilmanaulain on pelottava...

Lähetä kommentti