Verhoilukurssin satoa

Edellisessä postauksessa kerroin, kuinka ompelurahi verhoillaan ja kuinka omani valmistui. Tässä esimerkkejä, kuinka hienoja, erilaisia ja erityylisiä opiskeluryhmämme verhoilemista raheista tulikaan!  

Tämä ompelurahi on verhoiltu mustalla keinonahalla sekä mustavalkoisella kettukankaalla. Kanteen on applikoitu kankaasta leikattu ketun pää ja kannen keskelle ketun nenäksi kiinnitetty keinonahkainen kantanappi.

Tähän ompelurahiin on käytetty harmaata sekä erilaisia violetteja verhoilukankaita. Rahi on koristeltu strassinauhalla sekä "timanttinapilla".

Tämä aito vintage-ompelurahi on valmiita kehikoita hieman pienempi ja muodoltaan sirompi. Rahista on poistettu alkuperäinen verhoilu ja se on päällystetty uudelleen beigen ja siniharmaan sävyisillä, hienosti yhteen sopivilla verhoilukankailla.

Tässä antiikkirahissa on upeat puiset jalat. Rahi on verhoiltu beigen sävyisellä verhoilukankaalla ja reunaan on ommeltu käsin koristenauha.

Tässä beigellä ja ruskealla verhoilukankaalla verhoillussa rahissa on meneillään koristenauhan ompeluvaihe.

Tämä ajaton rahi on verhoiltu luonnonvärisellä pellavakankaalla.

Tähän ompelurahiin on käytetty erikuvioisia ja -sävyisiä ylellisiä violetteja verhoilukankaita. Rahi on viittä vaille valmis, vain "timanttinappi" odottaa vielä paikoilleen ompelua.

Tämä ompelurahi taas on verhoiltu valkoisella tekoturkiskankaalla.

Ja muutama rahi valmistuu vielä ihan lähiaikoina... 

Kurssi oli todella inspiroiva ja raheja oli kiva verhoilla. Rahien suunnittelussa ja toteutuksessa pääsi käyttämään luovuutta ja mielikuvitusta. Pieni verhoilutyö oli helppo ja nopea tehdä. Verhoilun idea tuli selväksi ja kaikki onnistuivat hyvin, vaikka joukossa oli sellaisiakin, jotka eivät olleet koskaan aikaisemmin kokeilleet verhoilua.

Lisää juttua kurssistamme ja sen tuotoksista löytyy verhoilukurssimme kouluttajan blogista.  

Read More

Ompelurahin verhoilu

Sisustusalan perustutkintoon valmistavassa koulutuksessa on tällä hetkellä meneillään verhoilua. Saimme ostaa koululta ompelurahien rungot ja kansilevyt valmiina. Uudelleen verhoiltavaksi sopivia ompelujakkaroita löytyy myös kirpputoreilta.

Verhoiluosuutta vetävällä kouluttajallamme on oma verhoomo, Nooran Verhoomo ja Sisustus. Hän myi meille verhoilutöistä jääneitä sisustus- ja verhoilukangastilkkuja rahien verhoilua varten. Rahin verhoiluun ei tarvita kovin paljon kangasta, tähän meni yhteensä n. 1 m.

Noora myy aina silloin tällöin tilkkuja täällä Tampereella, joten jos sisustus- ja verhoilukankaat kiinnostaa, kannatta seurata Nooran yrityksen Facebook-sivuja.

Rahin verhoilu aloitettiin leikkaamalla rungon sivuiksi neljä kappaletta paksusta pahvista. Pahvit nidottiin runkoon ensin viistoon ammutuilla apuniiteillä. Viistot niitit on helppo tarvittaessa irrottaa, jos palat eivät mene kerralla oikeille paikoilleen.

Kun palat olivat löytäneet paikkansa, ne nidottiin kiinni tiheästi läheltä reunaa. Jos niitit eivät osuneet puiseen kehikkoon ja jäivät näkymään rahin sisäpuolelle, ne saattoi vielä tässä vaiheessa irrottaa ja kiinnittää uudelleen.

Pahvisten kappaleiden reunoja voi hioa hiekkapaperilla rungon reunojen kanssa samaan tasoon, jos ne eivät ole ihan täsmälleen sopivat runkoon.

Ompelurahin kanteen porattiin tässä vaiheessa reikä nappia varten. Kuvassa olevat reiät olivat kannessa jo valmiina. Niihin laitettiin lopuksi puutapit, jotta kansi pysyy paremmin paikoillaan rungon suuaukon päällä.  

Kannen muotoa sai muokattu pyöreämmäksi, kun sen päälle liimattiin kaksi vaahtomuovilevyä. Alempi, kanteen liimattava pyöreä vaahtomuovikappale leikattiin pienemmäksi kuin sen päälle spray-liimalla liimattava kappale. Reunat pyöristettiin ennen liimausta.

Rungon päälle tuli kerros vanua, joka kiinnitettiin liimaamalla. Vanua tuli myös rahin kanteen, johon se kiinnitettiin niittaamalla. Kannen vanua venytettiin voimakkaasti, että se asettui tiukasti vaahtomuovikerrosten päälle ja antoi samalla kannelle sen pyöreän muodon.  

Valitsin ompelurahiini erilaisia ja erisävyisiä harmaita ja mustia kankaita. Käytin rahiin Nooralta ostamiani sisustus- ja verhoilukangastilkkuja sekä aikaisemmin hankittuja muista ompelutöistä jääneitä kangastilkkuja. Verhoilukankaat kestävät kovaakin käyttöä, mutta rahin verhoiluun voi käyttää myös muita paksumpia kankaita.    

Muokkasin samaa kaavaa, jonka avulla leikkasin pahvista kappaleet rahin runkoon. Piirsin ja leikkasin kaavan avulla kangastilkuista kahdeksan kappaletta ja ompelin ne renkaaksi. Jätin sekä ylä- että alareunaan reilut 5 cm:n saumanvarat, että ne yltävät varmasti kääntymään yli rungon ylä- ja alareunan.  

Suoran sauman ompeleminen sujuu kätevästi ompelukoneen pistolevyyn kiinnitettävän magneettiohjaimen avulla. Magneetti ohjaa kankaan reunaa ja ompelu sopivalta etäisyydeltä reunasta onnistuu helposti. Ommeltavien kappaleiden saumanvaroista tulee joka kohdasta aina saman levyiset. Pikkujuttu, mutta todella kätevä!

Piirsin kantta 5 cm suuremman pyöreän kaavan ja leikkasin sen kahdeksaan osaan. Kaavan avulla leikkasin kappaleet kankaista. Ulkoreunaan jäi 5 cm varaa kääntämistä ja nitomista varten.

Ennen kannen kankaan niittaamista pujotin paksun langan kanteen poratusta reiästä ja kiinnitin nahkaisen kantanapin nitomalla kannen sisäpuolelle. Kun kankaat oli nidottu ja nappi kiinnitetty, ompelurahi oli valmis. Vuoripussia ei rahien sisäpuolelle nyt tehty, mutta sekin on mahdollista. Vuoriin voi ommella taskuja, joissa säilyttää pikkutavaraa. 

Viimeistelin ompelurahin maalaamalla sen jalat mustiksi. Maalaamisen olisi voinut tehdä heti aluksi, jolloin kankaita ei olisi tarvinnut varoa sotkemasta maalilla, mutta onnistui näinkin.

Read More

TAMK - Sisustajan työkalut somessa -koulutus 22. - 24.10.15

Täällä on ollut jo aiemminkin infoa TAMK:in järjestämistä sisustuskoulutuksista sekä erityisesti tästä pian alkavasta Sisustajan työkalut Somessa -koulutuksesta, jossa olen mukana kouluttajana. 

Koulutuksen alkuun on enää pari viikkoa, mutta jos haluat mukaan, se onnistuu vielä, kun olet nopea ja ilmoittaudut täyttämällä ilmoittautumislomakkeen.

Koulutus on kolmen päivän mittainen, jokaisella koulutuspäivällä on oma teema sekä kouluttaja. Lauantaina 24.10. aiheena on Instagram ja Pinterest, kouluttajana some-asiantuntija Telma Rivinoja. Perjantaina 23.10. valokuvaaja Laura Tammisto antaa vinkit järjestelmäkameran käyttöön sekä kuvankäsittelyyn.   

Torstain 22.10. aiheena on sisustusbloggaus. Suunnittelin, että käymme läpi yhdessä keskustelemalla asioita, joita on hyvä tietää ja miettiä ennen kuin perustaa blogin. Perehdymme mm. sisällön tuottamiseen, blogin ulkoasuun sekä siihen miten erottua edukseen ja saada blogille lukijoita. Tarkoitukseni on tutustuttaa osallistujat blogimaailmaan ja sen ilmiöihin omien käytännön kokemusteni kautta. Aihepiiri on laaja ja aiheesta riittää varmasti paljon puhuttavaa!

Tervetuloa mukaan!

Lisätietoa koulutuksesta TAMK:in sivuilta.

Read More

Suorat sivuverhot painoilla

Ompelin Riina Kuikan Vallilalle suunnittelemasta Rio Linen verhokankaasta (95 % polyesteri, 5 % pellava) suoran sivuverhon. Lisäsin alareunaan verhopainot, jotka auttavat verhoa laskeutumaan kauniisti.

Kangas on melko ohutta ja hieman hankala käsitellä sekä ommella. Kankaan ompelua helpotti se, että silitin taitteet ja saumat jokaisessa työvaiheessa.

Käytin ompeluun ohuempaa neulaa, joka soveltuu normaalipaksuista neulaa paremmin ohuen kankaan ompeluun. 

Työjärjestys:

1. Käännä, silitä, neulaa ja ompele helma kaksinkerroin. Ohuessa kankaassa sauma ei kuulla läpi, kun se on kaksinkertainen.

2. Käännä, silitä, neulaa ja ompele sivut kaksinkerroin, jätä yläreunaan n. 25 cm ompelematta, että saat yläreunan myöhemmin käännettyä.

3. Neulaa, silitä ja ompele yläreunan rypytysnauha. Ompele rypytysnauha kankaaseen ensin yläreunasta.

4. Käännä, neulaa, silitä ja ompele rypytysnauhan alareuna, oikealle puolelle jää näkyviin vain yksi ommel.

5. Taita, neulaa, silitä ja ompele verhon yläreunat loppuun asti.

6. Ompele verhopainot käsin sivusaumojen taskuihin.

7. Silitä ja ripusta ikkunaan.

Suoran verhon voi ommella monella eri tavalla. Tässä järjestyksessä ommeltaessa verhon reunat kääntyvät alareunasta yläreunaan asti siististi. Sivusta katsottuna sivusaumojen reunojen käänteet jatkuvat yhtenäisinä koko verhon pituudelta. Lisäksi verhopainoille jää sivusaumojen sisälle taskut. 

Verhopainot ommellaan käsin muutamalla pistolla taskuihinsa, jolloin ne on helppo irrottaa pesua varten. Pesun jälkeen ne ommellaan taas takaisin paikoilleen. Verhoja ei välttämättä tarvitse puhdistaa aina pesemällä, useimmiten tuuletus ja kevyt imurointikin riittävät.

Reunat saattavat jäädä vetämään ompelun jälkeen. Ne saa suoriksi kiinnittämällä reunan nuppineulalla ompeleen kohdalta silityslautaan ja silittämällä sauman ompeleen suuntaisesti kevyesti venyttäen.

Read More

Lampun varjostimen uudistaminen perinteisellä menetelmällä [osa 2/3]

Pöytälampun varjostimen uudistaminen on edennyt siihen vaiheeseen, että pellavakangas on ommeltu neljästä eri kappaleesta varjostinkehikon ympärille. 

Koska tarkoitus oli uudistaa kaksi pöytävalaisinta varjostimineen ja jalkoineen, työstin molempia yhtä aikaa. Maalasin valaisimien alunperin punaiset puiset jalat mustalla ja valkoisella kalkkimaalilla. Levitin maalia kolme kerrosta, että punainen väri peittyi uuden maalin alle, eikä kuultanut enää läpi.

Pellavakangas ommeltiin käsin lukkopistoilla ja venytettiin ommeltaessa tiukasta kehikon päälle. Täysvinoon aseteltu kangas venyi hyvin kehikon muotojen mukaan ja asettui napakasti paikalleen.

Kun yksi kappale oli ommeltu, liika kangas leikattiin läheltä ompelureunaa lampun muotojen mukaisesti. Varjostimen kankaan ylä- ja alareuna leikattiin n. 3 cm etäisyydeltä ompeleen reunasta, että siihen jäi kääntövaraa ja kangas saatiin taitettua siististi reunojen alle.

Seuraavat kolme kappaletta venytettiin ja ommeltiin samalla tavalla. Uusi kappale ommeltiin viereisen kappaleen reunojen päälle.

Ylä- ja alareunan kääntövara leikattiin sopivan levyisiksi, että ne taittuivat helposti piiloon kehikon ylä- ja alareunan alle. Kääntövarat liimattiin kehikkoon kieputettuun nauhaan puuliimalla. Puuliima on tähän tarkoitukseen sopiva liima, koska se on kirkasta, ei näy kankaan läpi eikä kellastu ajan myötä.

Kaadoin puuliimaa kertakäyttölautaselle ja levitin sitä siitä muovisella tikulla. Tikulla liimaa on helpompi annostella ja levittää siististi.

Liimattu reuna kannattaa kiinnittää paikoilleen kuivumisen ajaksi verhonipsuilla. Kun liima on kuivunut, nipistimet voi irrottaa ja kangas on kiinnittynyt tiukasti reunan alle. 

Seuraavaksi vuorossa on varjostimen viimeistely ja koristelu erilaisilla nauhoilla.

Read More

Petsi sprayllä käsitellyt tiikkipeili ja -lipasto

Kirpputorilta löytynyt pyöreäkulmainen 50-60 -luvun peili sai kaverikseen samalta aikakaudelta peräisin olevan tiikkiviilutetun lipaston. Molemmat ovat ikäänsä nähden hyväkuntoisia sekä -laatuisia, Suomessa valmistettuja. 

Koska peili ja lipasto olivat alun perin pinnoitettu hieman eri sävysellä tiikillä, käsittelin molemmat samanvärisiksi Mastonin pähkinäpuun värisellä petsi sprayllä.

Käsittelyn jälkeen peili ja lipasto sopivat vieläkin paremmin yhteen, koska niiden puuosat ovat samansävyiset. Väri ei muuttunut paljoa, mutta ero on kyllä selvästi havaittavissa (yläkuva - ennen, alkakuva - jälkeen). Sen lisäksi että petsi syventää tiikkipintojen väriä, se tekee puupinnasta kiiltävän ja helpommin puhdistettavan. 

Jos haluaa, että petsi sprayllä käsitelty pinta kestää kovempaakin kulutusta, se kannattaa viimeistellä ohjeen mukaan lakkaamalla.

50-60 -luvun kalusteet ovat mittasuhteiltaan siroja ja pienikokoisia. Ne sopivat hyvin käytettäviksi pienissä tiloissa. Tiikkinen peili ja lipasto mahtuvat hyvin eteisen kapean seinän viereen. Lipastossa voi säilyttää mm. avaimia, heijastimia, kertakäyttösadetakkeja, sateenvarjoja yms. pientä ja tärkeää, jota saattaa tarvita kotoa lähdettäessä.

Read More

Lampun varjostimen uudistaminen perinteisellä menetelmällä [osa 1/3]

Sisustustekstiilien valmistaminen, sisustusalan perustutkinto -koulutuksessa on tällä hetkellä aiheena lampun varjostimen uudistaminen eri menetelmillä. Pääsin heti alkuun kokeilemaan perinteistä menetelmää.

Olin ostanut kierrätyskeskuksesta kaksi retroa pöytävalaisinta. Valaisimien jalat ovat puuta ja valmistettu DDR:ssä. Valaisimissa on hyväkuntoiset johdot ja maadoittamattomat pistokkeet. Varjostimet ovat myös vanhat, mutta luultavasti eivät alunperin ole kuuluneet juuri näihin jalkoihin. Vanhat varjostinkehikot tunnistaa siitä, että kehikon pinnat ovat ohuempia kuin uudemmissa.

Valaisinten alkuperäiset varjostimet oli ommeltu kankaasta putkiksi, joiden yläreuna oli kurottu yhteen varjostimien päälle. Helppo ja nopea tapa uudistaa varjostin on ommella samanlainen uusi tilalle, mutta nyt oli tarkoitus harjoitella perinteistä menetelmää.

   Kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista löytyy edullisesti hyviä aihioita tuunaamiseen. Varjostintarvikkeita voi ostaa myös mm. täältä. Valaisimia saa tuunata, sitä ei ole vielä rajoitettu paloturvallisuussäännöksin ja -määräyksin. Vaativammat sähkötyöt kannattaa tietenkin jättää ammattilaisen tehtäväksi.   

Työ alkaa siitä, että varjostimesta irrotetaan sen alkuperäinen kangas. Liimat ja kankaan jämät voi irrottaa kevyesti hiomalla. 

Kehikon ympärille kieputetaan nauhaa, johon varjostinkangas ommellaan. Nauha kieputetaan tiukkaan, ettei se irtoa. Nauhan päät kiinnitetään liimaamalla ja puristamalla kiinni verhonnipsuilla. 

Nauhan voi kieputtaa koko kehikkoon tai vain niihin pinnoihin, joihin kangas ommellaan. Ilman nauhaa jääneet pinnat voi hioa ja maalata esim. spray-maalilla. Kieputin molemmat kehikot kauttaaltaan lukuunottamatta keskirengasta, johon tulee lampunpesä. Tämän halkaisijaltaan 22 cm kehikkoon kului kieputusnauhaa n. 13 m.

Varjostimeen kannattaa valita kangas, jota on helppo työstää esim. puuvilla tai pellavakangas. Päädyin käyttämään varjostimiin mustaa ja valkoista pellavakangasta. Yhteen 18 cm korkeaan varjostimeen tarvittiin 30 cm 150 cm leveää kangasta. 

Kangas pingotetaan kolmen pinnan väliin täysvinoon ks. kuva yläpuolella. Piukaksi pingotettu, vinoon aseteltu kangas myötäilee varjostimen muotoja ja asettuu hyvin paikoilleen. Kangas kiinnitetään varjostinkehikon nauhaan nuppineuloilla ja ommellaan kehikkoon käsin lukkopistoilla. 

Read More

Tabletille ommeltu suojapussi

Tarvikkeet:

- Pala päällyskangasta

- Silitettävää tukikangasta

- Levyvanua

- Vuorikangasta

- Vetoketju

Työvaiheet:

- Piirrä tabletin muotoinen kaava, lisää 1 cm saumanvarat kaavaan

- Leikkaa kaavan mukaan 2 erillistä kpl päällyskankaasta, että kuvio tulee suojapussin molemmille puolille oikein päin (jos kankaan kuvion suunnalla on väliä)

- Leikkaa päällyskankaasta leikatuille kappaleille kaavan mukaan 2 erillisitä kpl tukikangasta

- Leikkaa 1 kpl taitteella sekä levyvanusta että vuorikankaasta

- Silitä tukikankaat päällyskankaasta leikattuihin kappaleisiin

- Ompele tukikankailla vahvistetut kappaleet yhteen pohjasta

- Piirrä vuorikankaaseen ompeluviivat tikkauksia varten

- Kiinnitä vuorikangas ja vanu yhteen ja tikkaa viivoja pitkin

- Ompele vuorikangas ja vanu yhteen myös n. 0,5 cm etäisyydeltä kappaleen reunasta, että reunoja on helpompi käsitellä

- Neulaa vetoketju päällyskappaleisiin kolmelle reunalle

- Ompele vetoketju käyttämällä ompelukoneen vetoketjupaininjalkaa molemmilta puolilta

- Leikkaa vetoketjuun ja ommeltaviin kankaisiin pieniä halkioita, että saat pyöristetyt kulmat kääntymään ommellessa paremmin

- Neulaa ja ompele vanu- ja vuorikappale päällyskappaleeseen

- Jätä ommellessa yläreunaan kääntöaukko

- Käännä suojapussi oikein päin

- Neulaa reunat ja tikkaa kankaat ympäriinsä yhteen, jolloin kääntöaukko tulee ommeltua kiinni ja saumat pussin sisällä asettuvat paremmin paikoilleen

Read More

Koristetyynystä istuintyyny

Kaapissa pyörineet Finlaysonin Sointu 45 x 45 cm koristetyynyn päällinen sekä Ikea Inner 50 x 50 cm sisätyyny saivat pienellä tuunauksella uuden elämän istuintyynynä. 

Ostin tyynynpäällisen alennusmyynnistä ihan sen kankaan takia. Ompelin samasta kankaasta portaiden alle rakennetun säilytystilan peittävän verhon. Tarkoitus oli, että tyynynpäällisen kankaasta tulee verhon pariksi jotain kivaa esim. kehystettyjä kangastauluja. Neliön mallisesta tyynynpäällisestä tulikin nyt suorakaiteen muotoinen istuintyyny.

Leikkasin koristetyynynpäällisen alareunasta 10 cm kaitaleen. Huolittelin ja ompelin sauman, käänsin oikein päin ja silitin. Ylimääräisestä kangaskaitaleesta sain teetettyä kangaspäällysteiset kantanapit (4 kpl), jotka ompelin pareittain tyynyn molemmille puolille.

Istuintyynyksi muokattavaksi kannattaa valita tyynynpäällinen, jonka vetoketju sijaitsee valmiiksi sen sivusaumassa. Silloin vetoketju jää piiloon toiseen pitkään saumaan ja istuinpäällistä voi käyttää molemmin puolin. 

Jätin tämän tyynynpäällisen toisella puolella olevan vetoketjun paikoilleen. Koska en siirtänyt vetoketjua, istuintyyny on nyt käytettävissä vain yksipuoleisena. 

Vetoketjullisen päällisen voi irrottaa ja pestä, kun ratkoo kantanapit irti ja ompelee ne pesun jälkeen takaisin paikoilleen. Tyynyn pinnan voi käsitellä likaa hylkiväksi tekstiilin hoitosuihkeella. 

Koska reunan saumassa ollut kangasmerkki jäi pois leikattuun kaitaleeseen, irrotin ja siirsin sen uudelleen muokattuun tyynynpäälliseen.

Leikkasin kuitukankaisesta sisätyynystä yhden sivusauman auki, tyhjensin täytteet ja leikkasin reunasta 10 cm kaitaleen, kuten tyynynpäällisestäkin. Ompelin sauman takaisin kiinni, mutta jätin täyttöaukon. Täytin sisätyynyn aukon kautta uudelleen samalla määrällä vanua. Vanumäärä mahtui hyvin pienennetyn sisätyynyn sisälle, siitä tuli vain hieman alkuperäistä pulleampi. 

Tyynystä tulee litteämpi ja istuintyynyksi sopivampi, kun siihen ompelee kankaalla päällystetyt kantanapit. Omalla kankaalla päällystettyjä nappeja saa teetettyä ompelutarvikemyymälöissä. Tampereella kantanappeja päällystää mm. Merletto. 

Read More