16.12.17

Punatiilisen puuhellan maalaaminen


Keittiömme punatiilinen puuhella ja sen takana oleva tiiliseinä saivat valkoisen maalin pintaansa. 


Maalasin lieden sekä seinän kahteen kertaan lämpöä kestävällä "Muurilla", Tikkurilan täyshimmeällä takka- ja palomuurimaalilla. Muuri-maali sävytettiin maalarinvalkoiseksi (G497 Höyry). 


Aloitin maalaustyöt puhdistamalla maalattavat pinnat. Huokoiseen tiilipintaan ajan mittaan kiinnittynyt rasva lähti hyvin laimennetulla Maalipesulla ja kevyellä hankauksella. Annoin puhdistetun pinnan kuivua seuraavaan iltaan.


 Ennen maalaamisen aloittamista, rajasin luukkujen ym. reunat maalarinteipillä ja levitin sanomalehtiä lattian suojaksi. Sekoitin maalin vielä hyvin ennen kuin aloitin maalaamisen. 


Ensimmäisen maalikerroksen siveleminen oli aika työlästä ja aikaa vievää. Tiiliseinässä on paljon koloja, joihin maalia piti saada töpöteltyä. Käytin maalaamiseen keskikokoista pensseliä.


Punatiilipinta peittyi hyvin jo ensimmäisellä maalikerroksella, vaikka maalia kului yllättävän vähän.


Irrotin maalarinteipit heti maalauksen jälkeen ja annoin maalatun pinnan kuivua seuraavaan iltaan.


Kolot peittyivät toisella maalauskerralla ja maalatusta pinnasta tuli tasainen. Maalia kului 2,7 litran sangosta kahteen maalikerrokseen noin puolet.


Lopuksi puhdistin hellan valurautaisen liesitason Liesimustalla.


Kiinnitin Liesimustan valurautaan polttamalla pari pesällistä puita ja kuumentamalla liesitason.


Puuhella sopii nyt valkoiseksi maalattuna paremmin keittiön ja koko talon muuhun sisustukseen. Keittiö muuttui valoisammaksi ja kepeämmäksi, kun tumma liesi ja seinä eivät sitä enää hallitse. Puuliesi myös pieneni samalla kun sen väri vaaleni. Tiiliseinän nurkkakaan ei ole enää synkkä ja pimeä. 


Maalilla saa yllättävän paljon aikaan. Nyt vaan enää ihmettelen, miksen maalannut hellaa ja seinää jo aikaisemmin!

Niin, ja niitä ennen-kuvia löytyy mm. täältä, täältä, täältä ja täältä.



26.11.17

Kuplaneuleella neulottu tyynynpäällinen


Kokeilin uutta neuletekniikkaa kirpputorilta löytämilläni langoilla. Idea kuplaneuleella neulottuun tyynynpäälliseen lähti siis tällä kertaa saatavilla olleesta materiaalista.



Lanka on norjalainen Raggegarn, 60 % villaa, 20 % nylonia ja 20 % akryylia. Lankaa oli n. 350 g, kolmea erilaista harmaata. Pohjaväriksi valikoitui yksivärinen harmaa, koska sitä oli eniten. Raidat neuloin vuorotellen harmaa/vaaleanharmaalla ja harmaa/tummanharmaalla langalla. 


En ollut aiemmin neulonut kuplaneuletta, opettelin neuletekniikan tämän ohjeen avulla. Ohjeessa on käytetty kahta väriä, mutta idea on sama kuin kolmellakin värillä neulottuna.

Kuva: Kodin Kuvalehti



Kuplaneule on neljällä jaollinen. Että kuvio onnistuu, 50 cm leveään tyynynpäälliseen tarvitaan 64 s. Loin silmukoita yhteensä 70, koska varasin molempiin reunoihin saumanvaraa 3 silmukan verran. Reunojen saumanvarat sekä 3 ensimmäistä puikollista (neuleen alareunan saumanvarat) neuloin helmineuleella. 

Saumanvaroja ei välttämättä tarvitse jättää. Viimeistely ja kappaleiden ompelu yhteen onnistuu suoraan neuleen reunoistakin.



Neuloin 50 cm x 95 cm yhtenäisen kappaleen kuplaneuleella. Viimeiset kolme puikollista neuloin taas helmineuletta saumanvaraksi. Taitoin kappaleen puoliksi oikeat puolet vastakkain ja ompelin käsin nurjalta puolelta kolmelta reunalta yhteen. Ompeluun käytin samaa harmaata lankaa kuin neuleessa. 

Päälliseen täytyy muistaa jättää aukko, josta sisätyynyn saa pujotettua sisälle. Aukko ommellaan kiinni valmiin työn oikealta puolelta piilopistoilla.


Jos ei jaksa neuloa kahta puolta, voi neuloa vain yhden 50 x 50 cm (tai 40 x 40 cm) kappaleen ja ommella toiselle puolelle tyynyä kankaan.

En höyryttänyt tai prässännyt tyynynpäällistä mitenkään. Kuplat saavat tulla neuleen pinnasta reilusti esille ja antaa kolmiulotteisen vaikutelman. Moniväriset langat yhdistettyinä niitä yhdistävään yksiväriseen, antaa neulepinnalle elävyyttä. 



Uuden tekniikan oppiminen on aina kivaa! Vaikka neulepinta näyttää valmiina monimutkaiselta, tekniikka on helppo ja nopea neuloa kun sen oppii.

22.11.17

Maalattu rottinkirahi


Ostin Tori.fi:n kautta edullisesti rottinkirahin ja uudistin sen maalaamalla.



Väriksi valitsin mustan, koska se peittää alleen rahin kolhut ja kulumat.



Pesin rahin ennen maalaamista maalipesulla.



Käytin maalaamiseen maalipensseliä ja vesiliukoista kalustemaalia. 


Maalasin rahin kolmeen kertaan. Töpöttelin maalin pensselillä punokseen, että sain peitettyä alta kuultavan alkuperäisen värin.


Ennen maalausta rahi oli luonnonvärinen. Mustana perinteinen rottinkirahi näyttää modernilta, eikä enää niin "mummomaiselta". 


6.11.17

Neulotut ja huovutetut tossut


Neuloin kirpputorilta löytämästäni Novitan Huopanen -villalangasta tossut, jotka huovutin pesukoneessa muotoonsa. 


Tossut ovat todella helpot ja nopeat neuloa. Käytin puikkoja nro 7. Lankaa tossuihin kului yksi kerä eli 100 g. Ohje erikokoisille tossuille löytyy täältä.

Novita Huopanen on poistunut valmistajan valikoimasta, mutta voit neuloa ja huovuttaa vastaavat tossut käyttämällä Novita Jokea. 






Koko 38: 

Luo 32 silmukkaa, neulo oikealla puolella oikeita ja nurjalla puolella nurjia silmukoita 32 kierrosta (=sileä neule).

Jaa silmukat neljälle sukkapuikolla (8 silmukkaa/puikko) ja neulo suljettua neuletta 25 kierrosta.

Kavenna kärki jokaisen puikon lopussa, jokaisella kierroksella.

Ompele kantapää kiinni ja päättele langanpätkät.






Huovutus ja muotoilu:

Laita muovipussit tossujen sisälle, etteivät ne huovutu kiinni. Pese pesukoneessa 40 asteessa ilman pesuainetta esim. pyyhkeen kanssa.

Muotoile tossut heti kun otat ne koneesta. Huopa venyy ja muotoutuu kosteana yllättävän paljon. Eri pesuohjelmissa huopa venyy eri lailla. Nämäkin tossut olivat ensin vauvakokoa, mutta venyttämällä muotoutuivat kokoon 38.

Koristele tossut oman tyylin mukaan esim. napeilla, helmillä, paljeteilla, nauhoilla, ruseteilla, pitsillä, huopapalloilla, virkatuilla kukilla jne.


18.10.17

Säilyketölkeistä säilytyspurkkeja


850 - 880 g kurkku- ja punajuurisäilyketölkeistä (Sauvon) voi askarrella säilytyspurkkeja pikkutavaroille. Kannellisissa purkeissa on kätevä säilyttää esim. askartelu- ja käsityötarvikkeita ja -materiaaleja.  




Tölkkien etiketti irtoaa yleensä jo pesun yhteydessä, mutta viimeistään se lähtee liottamalla. Etiketin liima irtoaa kynnellä tai pyyhekumilla hankaamalla.  




Tölkit voi päällystää d-c-fixillä, kontaktimuovilla, kankaalla tai tapetilla. Nämä tölkit on päällystetty marmorikuvioisella d-c-fixillä, kuten nuo kuvan kenkälaatikotkin.


5.10.17

Polkupyörien talvisäilytys - Koukuilla kattoon!


Ihan vaan vinkkinä, että jos polkupyörien talvisäilytykseen ei ole oikein tilaa, ne voi ruuvata koukuilla sisäkattoon.




Rautakaupoissa myydään erilaisia kattoon (ja seinään) ruuvattavia polkupyöräkoukkuja.




Koukut kannattaa kiinnittää katon koolaukseen, materiaaliin sopivilla ruuveilla.




Kattoon seinän viereen ripustettuina polkupyörät eivät ole tiellä ja vievät vähän tilaa.


10.9.17

Amppeli + amppeli = kerrosamppeli


Kahdesta kirpputorilta löytyneestä Kermansaven keramiikka-amppelista tuli helposti pienellä tuunauksella kerrosamppeli.




Leikkasin alemman amppelin narut lyhyemmiksi, pujotin ne ylemmän amppelin narujen aukon läpi ja solmin narut uudelleen ruukun reunan yläpuolella. Säädin myös ylemmän amppelin korkeutta lyhentämällä sen naruja.




Kerrosamppelin roikkuu verholaudassa amppelikiinnikkeen varassa. Kannattaa varmistaa, että verholauta ja kannatin kestävät ruukkujen, kasvien sekä mullan painon.




Kerrosamppeli vie vähemmän tilaa kuin kaksi vierekkäistä. Se ei myöskään peitä ikkunaa ja sisätiloihin pääsee paremmin luonnonvaloa.




Kerrosamppelissa asuu nyt kesän ulkona naruamppelissa viettänyt lehtikaktus. Se on selvästi pitänyt ulkoilusta, on innostunut oikein kukkimaan.


9.9.17

Syysparveke


Siivosin parvekelaatikoiden kesäkukat kompostiin ja istutin niiden tilalle valkoisia kanervia. Samalla sisustin parvekkeen muutenkin syksyisemmäksi. Kesätyyli oli värikäs, nyt kaipasin jotain hillitympää.





Hankin parvekkeen lattialle Ikeasta 2 kpl 80 x 200 cm ulkokäyttöön tarkoitettua Kärbäk-mattoa. Ne kestävät hyvin kosteutta ja voivat olla parvekkeella koko talven.




Värit parvekkeen muuhun sisustukseen poimin matoista. Keltainen sopii talon ulkoseinän ja lyhtyjen lasien väriin. Turkoosi taas raikastaa tummaa puuta, jota parvekkeella on paljon.





Ostin Ikeasta 2 kpl pehmeää 150 x 250 cm Trattviva-päiväpeittoa (harmaa ja turkoosi) torkkuhuoviksi. Ne ovat suurikokoisia ja lämpimiä, niihin kääriytyneenä parvekkeella tarkenee istua viileälläkin säällä. 






Säilytysarkun päällä on niin ikään Ikeasta ostettu 40 x 65 cm sisätyyny ja mattojen väreihin sopiva Strandkål-tyynynpäällinen.

Muuten parveke on sisustettu jo olemassa olevilla tavaroilla, kalusteilla ja tekstiileillä. Uusiin hankintoihin yhdistettynä vanhemmatkin tavarat näyttävät taas uusilta ja raikkailta.






Viritin jo jouluvalot parvekkeen kaiteelle. Niiden valossa voi tunnelmoida pimeinä syysiltoina. Valot korostavat kivasti myös kanervia.





Sitten vielä väreihin sopivat Kivi-tuikkulasit ja niihin illan hämärtyessä tuikut palamaan!


19.8.17

Pation rakentaminen


Kesällä tulee "sisustettua" enemmän ulko- kuin sisätiloja. Tänä kesänä rakensimme etupihalle erillisen pation.


Uuden pation paikka on sama, jolla oli aikaisemmin väliaikainen, kevytrakenteinen puulaatoista rakennettu patio. Tähän kohtaan etupihaa paistaa aurinko aamulla ja iltapäivällä. Vieressä kasvava iso pihlaja varjostaa paikkaa liialta paahteelta. Tässä kohtaa loivasti viettävää tonttia maa on myös suhteellisen tasainen.  


Pation teko aloitettiin lapioimalla sen alta pintamaa pois. Alta löytyi melkoinen juurakko, joka piti repiä irti ennen kuin maata pääsi tasoittaamaan. 

Pintamaata ei tarvinnut kärrätä kauas, se käytettiin muun pihan tasoittamiseen.

Paikalla aiemmin olleet puulaatat löysivät uuden kodin melkein naapurista Tori.fi:n kautta.



Pation kehikko koottiin painekyllästetyistä "kakkosnelosista". Laudat ovat 28 x 120 mm höylättyä ja kyllästettyä kestopuuterassilautaa. Valmiin pation koko on 270 x 360 cm.



Kehikko rakennettiin irti maasta tiilien päälle, joiden avulla se saatiin suoraan eli vaateriin. Korokkeeksi laitettiin tarvittaessa myös kestopuulaudan pätkiä ja keraamisia laattoja.



   Kehikon ja korokkeiden alle aseteltiin reilun kokoinen suodatinkangas estämään rikkakasvien kasvua ja erottamaan maa-ainekset toisistaan. Suodatinkankaan päälle, kehikon pohjalle lapioitiin 16-32 mm Someroa. Samaa kiveä on käytetty myös pihan kulkuväylillä
  

Valmiiksi määrämittaisiksi sahatut laudat kiinnitettiin kehikkoon kestopuuruuveilla. Pation reunat viimeisteltiin ruuvaamalla reunalaudat.

Koska patio on loivassa rinteessä, sen toinen reuna on maan pinnan tasolla ja toinen yläpuolella. Reunat tasattiin ja siistittiin lapioimalla suodatinkankaan reunojen päälle someroa.   


Kestopuuterassin voi käsitellä esim. öljyämällä tai petsaamalla, kun se on kuivunut. Tuoreelle, kostealle puulle tehty käsittely hilseilee pois tai käsitelty pinta jää laikukkaaksi. 

Käsittely ei ole tarpeen, mutta se helpottaa terassin puhtaanapitoa. Kestopuun voi jättää myös käsittelemättä, jolloin se patinoituu luonnollisen harmaaksi. 

Käsittelen tämän terassin ensi kesänä tummanruskeaksi sävytetyllä terassiöljyllä, jotta se sopii talon ja piharakenteiden väreihin. 


Ettei uusi erillinen patio näytä lautalta, laiturilta tai tanssilavalta, sen voi maisemoida ympäröivään pihaan tai puutarhaan esim. perennaistutuksilla tai jämälaudoista rakennetuilla kiinteillä kesäkukkalaatikoilla. 

Patioon kiinnitetyillä köynnöskehikoilla, kaiteilla ja erilaisilla rimoituksilla saa luotua hieman näkösuojaa naapureihin päin.  




Pation rakentaminen ei ollut vaikeaa tai edes hankalaa. Työläin vaihe oli pohjatöiden tekeminen. Itse tekemällä säästää, eikä näin pienikokoisen ja yksinkertaisen pation tarvikkeetkaan maksaneet maltaita. 

Jos tilaa ja tarvetta on, patiota voi laajentaa myöhemmin. Rinteessä patio voi olla rakennettu eri tasoihin.

1.8.17

Istutusalueen kattaminen


Keväällä alkanut etupihan kulkuväylän kunnostusprojekti sai jatkoa, kun sisääntuloväylän viereinenkin alue tarvitsi siistimistä.




Istutin viime kesänä talon seinustalle, portaiden ja autotallin seinän väliin jäävälle alueelle kaksi valkoalppiruusua (Rhododendron 'Cunningham's White'). Aikaisemmin alueella kasvoi pelkästään rikkaruohoa ja sammalta. 




Tänä keväänä istutin alppiruusujen juurelle muutaman taimen maahumalaa (Glechoma hederacea´Variegata´). Se kun kuulemma leviää tehokkaasti ja peittää maan pinnan niin, etteivät rikkaruohot pääse läpi. 

Odottavan aika on pitkä, ja leviämistä odotellessa rikkaruohot jatkoivat kukoistustaan. Kitkeminen on työlästä, jotain muuta oli keksittävä.




Aloittelevana puutarhurina olen yrittänyt etsiä tietoa ja vinkkejä tv:n puutarhaohjelmista, alan lehdistä ja kirjoista sekä netistä. Vastaan tuli tämä sanomalehtikikka, jonka nyt haluan jakaa teille muillekin. 


  

Poistin sammaleen ja kitkin alueen ennen kuin ryhdyin kattamaan sitä sanomalehdillä. Sanomalehdet kannattaa kostuttaa ensin kunnolla, etteivät ne ime maasta ja istutetuilta kasveilta kosteutta.  

Sanomalehtikerroksen on tarkoitus estää rikkaruohojen kasvaminen sen läpi. Kun lehdet ovat maatuneet, maahumala on levinnyt ja peittänyt alueen.

Asettelin maahumalan rönsyt varovasti sanomalehtien päälle. Kastelin lehtikerroksen vielä läpimäräksi ennen kuin levitin sanomalehtien ja rönsyjen päälle kerroksen puutarhamultaa. Maahumalan rönsyjen on tarkoitus juurtua multakerrokseen.




Kun sanomalehdet oli peitetty mullalla, levitin päälle kuorikatetta.

Maahumala näyttää löytävän tiensä kuorikatteen läpi valoa kohti ja jatkavan leviämistään katekerroksesta huolimatta. Liikaa se ei pääse leviämään, koska alue on rajattu.




Kuorikate suojaa alppiruusujen kylmälle arkoja, pinnassa kasvavia juuria. Se auttaa myös maahumalaa talvehtimaan paremmin. Tämä kirjavalehtinen lajike ei talvehdi ihan yhtä hyvin kuin vihreälehtinen lajitoverinsa.





Kate pitää rikkaruohot ainakin jonkin aikaa kurissa. Katteen läpi kasvavat yksittäiset rikkaruohot on nyt helppo nyppiä pois. Myöskään rikkaruohojen siemenet eivät pääse itämään katetulle alueelle.

Ajan mittaan kuorikate maatuu ja häviää. Jos alueen haluaa pitää katettuna, sitä kannatta lisätä vanhan kerroksen päälle.





Etupiha näyttää nyt siistimmältä ja sisääntulo kutsuvammalta.

Istutusalue on nyt myös huomattavasti helppohoitoisempi.