12.2.19

Vinkit ompelunurkkauksen suunnitteluun


Jos ei satu omistamaan kokonaista huonetta, jonka voi sisustaa ompelu- ja käsityöharrastuskäyttöön, voi aina järjestää tilaa harrastukselle huoneen nurkkaan. Kaiken tarvittavan saa mahtumaan pieneenkin tilaan suunnittelemalla tilankäyttö jo ennen kuin ryhtyy tuumasta toimeen.

Suunnittelin ja toteutin itselleni ompelunurkkauksen yläkerran aulaan. Tässä muutama asia, jotka kannattaa huomioida työtilan suunnittelussa. 



Mieti etukäteen ainakin seuraavia asioita:

1. Mihin toimintoihin tarvitset tilaa?
- Kankaan leikkaaminen
- Kaavojen piirtäminen
- Ompelu



2. Miten hyödynnät käytettävissä olevan tilan tehokkaimmin?
- Miten sijoitat tilaan työpöydän ja säilytyskalusteet
- Minkälaiset kalusteet toimivat tilassa parhaiten
- Voidaanko kalusteita muunnella tarpeen mukaan jatkossa



3. Mille ja minkä kokoisille tarvikkeille tarvitset säilytystilaa?
- Kangaspakat ja -palat
- Kaavapaperirullat
- Tilkut, tilkkutyötarvikkeet
- Ompelulangat, napit, nauhat, vetoketjut jne.
- Neulonta- ja virkkauslangat ym.
- Käsityölehdet
- Muut askartelutarvikkeet



4. Minkälaiset säilytysratkaisut toimivat harrastustarvikkeillesi parhaiten?
- Kaapit, avohyllyt, vetolaatikot, korit, lokerikot, säkit, pussit, purkit, laatikot jne.

5. Kalusteiden ergonomisuus
- Työpöydän korkeus
-Työtuolin säädettävyys
- Oikea-/vasenkätisyys



6. Mitkä tarvikkeet tulee olla helposti saatavissa käden ulottuvilla?
- Sakset, ratkoja
- Nuppineulat
- Mittanauhat
- Ompelulangat



7. Miten saat tilaan riittävän valaistuksen?
- Tuleeko tilaan luonnonvaloa
- Riittääkö huoneen yleisvalaistus
- Minkälaisen työvalaisimen tarvitset
- Kiinnitetäänkö työvalaisin seinään, hyllyn reunaan jne.
- Viekö työvalaisin tilaa työpöydällä
- Mistä suunnasta valo tulee



8. Miten saat ompelunurkkauksen sopimaan muuhun sisustukseen ja näyttämään hyvältä?
- Minkä tyyliset kalusteet ja säilytysratkaisut valitaan
- Hankitaanko kalusteet käytettyinä vai uusina, mitä löytyy jo ennestään
 - Mitkä tarvikkeet saavat olla esillä ja mitkä piilotetaan näkyviltä



Lisää ideoita ja inspiraatiota ompeluhuoneen/-nurkkauksen sisustukseen ja tarvikkeiden säilytykseen Pinterestiin kokoamassani taulussa.
  

10.2.19

Aina ei kaikkea kannata yrittää tehdä itse...


Olen tullut siihen tulokseen, että vaikka DIY-hommat ovatkin kivoja, itse tekemällä säästää, oppii uusia taitoja ja saa onnistumisen elämyksiä, on joskus myös ymmärrettävä omat rajansa ja kykynsä, jaksamisensa ja ajankäyttönsä järkevyys. Jotkut työt vaan ihan yksinkertaisesti kannattaa antaa ammattilaisen hoidettaviksi.


Aloitin eteisen pintaremontin viime kesänä. Suunnitelmani oli irrottaa vanha, likainen ja kellastunut tapetti, tasoittaa ja maalata seinät. Innoissani irrottelin tiukkaakin tiukempaa tapettia seinästä. Jossain vaiheessa meistä kahdesta sitkeämpi tapetti voitti ja työ jäi pahasti kesken. 

Katselimme puoliksi revittyjä eteisen seiniä puolisen vuotta ennenkuin oli pakko myöntää häviönsä ja tunnustaa ettei työ taida enää tulla omin voimin valmiiksi. Tarvitaan joko remonttipiiskuri tai sitten ihan vaan joku joka saa tehtyä homman kokonaan puolestamme loppuun asti.



Löysimme työlle tekijän urakkamaailma.fi:n kautta ja johan alkoi tapahtua. Tiukassa oli tapetti, mutta ammattilainen sen kuitenkin päihitti!

Kun tapetti oli poissa, seinien kolot ja reiät kitattiin, hiottiin ja tasoitettiin. Pohjamaalin jälkeen pintaan saatiin myös se maali, jota oli seiniin alunperin suunniteltu, Tikkurilan H495 Harso.


Harso on vihertävän harmaa, vähän likaisen värinen murrettu sävy. Valaistuksesta riippuen se näyttää enemmän harmaalta, vihertävältä tai sinertävältä.

Kylmänä värinä Harso sopii hyvin eteisen beigeen kivilattiaan, puunväriseen kattoon sekä portaisiin poistamaan niiden keltaisuutta. Murretun sävyn vieressä vanhemmat pinnat eivät näytä siltä, kuin niillekin pitäisi tehdä pian jotain. Maalasin eteisen ovien karmit viime kesänä valkoisiksi. Ovet tulevat nyt hyvin esille ja raikastavat harmaata seinää.


Eteinen on nyt valmis ja tältä se nykyään näyttää. Ei voi olla kuin tyytyväinen ja samalla ihmetellä, miten keskeneräisyyteen tottuu nopeasti ja kuinka kauan sitä jaksaa sen jälkeen sietää!

Ennen-kuvia eteisestä löytyy täältä.

6.2.19

Kehystetty ompelulankateline


Vanhoja taulunkehyksiä voi uusiokäyttää mm. ompelulankarullien säilytyksessä.


Ompelulankatelineen tarvikkeet:

- vanhat taulunkehykset esim. kirpputorilta
- spray-maalia
- pala vaneria tms. levyä
- hiomapaperia
- pitkiä ohuita nauloja
- pala kangasta
- pala vanulevyä
- sakset
- tussi
- viivain tms. mitta
- niittipistooli
- pihdit vanhan kuvan ja niittien irrotukseen


Irrotin kehyksistä niissä olleen kuvan ja sen kiinnitykseen käytetyt niitit pihdeillä. Sen jälkeen maalasin alun perin kullanväriset kehykset kahteen kertaan hopeanvärisellä spray-maalilla.

Kehykseen mahtuu 40 x 50 cm kuva, joten sahautin siihen samankokoisen palan vaneria. Vanerin reunat ja kulmat on hyvä pyöristää kevyesti hiomalla, etteivät tikut revi vanerin päälle tulevaa vanua ja kangasta rikki.


Nidoin vaneripalan päälle palan vanulevyä ja sen päälle pellavakangasta. Tässä vaiheessa mittasin ja merkkasin naulojen paikat tussilla kankaan päälle.

Jos käyttää ruudullista kangasta, naulojen paikat on helppo löytää mittaamatta kankaan ruutujen avulla.


Naulojen tulee olla pitkiä ja ohuita. Pidemmätkin lankarullat pysyvät tukevasti pitkien naulojen varassa, ohuet naulat tiheään naulattuina eivät halkaise vanerilevyä. Naulat kannattaa lyödä kankaan läpi niin, etteivät ne katkaise kankaan lankoja ja tee kankaaseen reikiä. 


Löin naulat vanerin läpi niin pitkälle, että naulankärjet tulivat näkyviin levyn nurjalla puolella. En saanut lyötyä kaikkia 60 naulaa samassa kulmassa suoraan, mutta kun lankarullat tulevat paikoilleen, pientä vinoutta ei huomaa. Toistaalta vähän joka suuntaan vinksallaan olevat naulat näyttävät hauskoilta.

Lopuksi niittasin naulatun ja kankaalla päällystetyn vaneripalan taulun nurjalta puolelta kehyksiin. Ripustuslenkiksi niittasin kehyksen taakse pätkän rautalankaa.


Valmis taulu kiinnitetään ompelupöydän viereen seinälle esim. taulukoukuilla. Langat näyttävät hyvältä telineessään, kun ne järjestää väreittäin. Sopivan värinen ompelulanka löytyy telineestä helposti ja nopeasti, ompelijan käden ulottuvilta.



4.2.19

Tupsupipot heijastavasta Kehrä-langasta


Peruspipoja on kiva ja nopea neuloa. Paksusta langasta joustinneuleena neulottu pipo valmistuu muutamassa tunnissa. Neuloin pari tupsullista heijastavasta Kehrä-langasta.


Harmaan akryylilangan (90%) joukossa on heijastavaa lankaa (10%). Yhteen tupsulliseen pipoon lankaa kului n. 150 g, yhdessä kerässä on 100 g lankaa.

Valmistaja suosittelee käyttämään puikkoja nro 6. Koska neulekäsialani on napakkaa, neuloin pipot pyöröpuikoilla nro 7. 

2 o 2 n joustinneuleella neulottu pipo sopii aikuiselle ja venyy tarvittaessa pään koon mukaan.



Pipon ohje:

Luo pyöröpuikolle tai neljälle puikolle yhteensä 76 s. 

Neulo 2 o 2 n 25 cm (n. 47 krs). 25 cm:iin sisältyy reunan käännös n. 7 cm.

Kavenna oikeat silmukat yhteen, neulo nurjat, puikolle jää 57 silmukkaa.

Seuraavalla kerroksella neulo nurjat silmukat yhteen, neulo oikeat, puikolle jää nyt 38 silmukkaa.

Kolmannella kerroksella neulo aina 2 silmukkaa yhteen.

Katkaise lanka ja vedä se kaikkien puikolle jääneiden silmukoiden läpi.

Kiristä ja vahvista päälaen aukko muutamalla ompeleella. 

Päättele muut kuin päälaen langat.

Askartele iso tupsu ja ompele se pipoon päälaelle jääneellä langalla.

Kun tupsu on ommeltu kiinni, päättele lanka nurjalle puolelle.


3.1.19

Kirjontajuttuja-kirja ja kirjottu taulu


Kirjonta oli vuoden 2018 käsityötekniikka. Kokeilin kirjontaa Cristin Morganin Kirjontajuttuja-kirjan innoittamana. Kirja sisältää 20 houkuttelevaa ohjetta ja innostavaa ideaa, kuten kansitekstissäkin jo luvataan.

Kirjonnasta tulee helposti mieleen perinteiset mallit ja kuviot. Tämän kirjan mallit ovat raikkaita, moderneja ja jopa vähän humoristisia.



Aloittelijana valitsin kirjontakokeiluuni malleista helpoimman, tekstikuvion joka ommellaan kankaalle laakapistoilla ja häiveompelulla.

Yksityiskohtaiset ohjeet kuvineen näihin sekä muihin yleisimmin käytettyihin pistoihin löytyvät kirjasta. Samoin kuin lista tarvikkeista, mitä kuhunkin työhön tarvitaan. Useimpiin riittää kangas, neula ja lankaa.



Kirjontakehykseen ommeltuun Hello-tauluun tarvitaan 6-säikeistä muliinilankaa, teräväkärkinen neula, puuvillakangasta, silitettävää tukikangasta sekä kirjontakehikko.



Kirjan takakannen taskusta löytyy kirjan malleille valmiit silityskuvioarkit, joilla kuvion saa helposti jäljennettyä peilikuvina kankaalle. 

Kuviota pitää uskaltaa painaa kuumalla silitysraudalla niin kauan, että se ehtii painautua kankaalle. Jäljennetty kuvio jää kankaalle pysyvästi. 




 Kuvio täytetään niin, että se jää kirjontapistojen alle. Ompelin ensin kuvion ääriviivat häiveompelulla, jolloin se oli helpompi hahmottaa ja täyttää laakapistoilla.



6-säikeisen muliinilangan paksuutta voi säätää jakamalla sen pienempiin osiin. Jaoin muliinilangan kahteen osaan ja ompelin kuvion 3 säikeellä.


Kangas pingotetaan kirjontakehykseen ompelun ajaksi. Kehys kiristää kankaan niin, ettei se eikä siihen ommeltu kuviosta tule liian kireä tai löysä.




Mattamustalla spray-maalilla maalaamani kirjontakehys (halkaisija 20 cm) on kierrätetty tähän tauluun toisesta työstä.




Silitettävä tukikangas on leikattu kirjontakehyksen kokoiseksi ja kiinnitetty silittämällä kirjotun kankaan nurjalle puolelle, kuvion keskelle. Kangas kiristetään kehykseen ja kankaan reunat taitetaan ja kiinnitetään liimaamalla nurjalle puolelle.




Taulua voi vielä viimeistellä koristelemalla se oman maun mukaan mm. napeilla, paljeteilla, niiteillä, helmillä, nauhoilla, kangasmerkeillä, kankaasta leikatuilla kuvioilla jne.

Kirjan parasta antia ovat yksityiskohtaiset ja selkeät ohjeet, joiden avulla erilaisista pistotekniikoista pääsee helposti jyvälle. Voin suositella kirjaa kirjonnasta kiinnostuneille aloittelijoille.


Kirja on saatu blogiyhteistyönä, kirja-arvostelua vastaan.

5.12.18

Kirjoneulesäärystimet


Selailin säästämiäni vanhoja käsityölehtiä ja innostuin Novita Ipana -lehdessä -13 olleesta kirjoneulesäärystinten ohjeesta (suunnittelija Rimma Gimpel).



Vanhat käsityölehdet kannattaa säästää, varsinkin niitä joissa on jokin omasta mielestä kivoja ohjeita. Inspiraatio toteuttamiseen voi tulla myöhemmin ja valmista ohjetta voi aina muuntaa oman maun ja tarpeen mukaan. 


Pienensin ohjeen kokoa ja neuloin säärystimet 72 silmukan sijaan 60:llä. Silmukkamäärän tuli olla 6:lla jaollinen, koska kuvion koko on 6 silmukkaa. Vaihdoin myös ohjeen vaaleanruskean värin vaaleanpunaiseen.


Kuvio syntyy neljällä erivärisellä langalla kolmioita toistamalla. Kaksi kolmioriviä erottaa yksi oikea ja toinen kokonaan nurja kerros.

Neuloin säärystimet 7 Veljestä -langalla, sukkapuikoilla nro 4.



Säärystimet on helppo ja nopea neuloa esim. joululahjaksi. Vaikka lahjan saajan koko ei ole tiedossa, säärystimissä se ei ole niin kriittinen. Nämä säärystimet on mitoitettu n. 7-vuotiaalle.

18.11.18

Neulottu tupsupipo lapselle


Neuloin 7-vuotiaalle kummitytölle Novitan pehmeästä Hitti-langasta tupsupipon.

Monivärisen langan materiaali on 100 % akryyliä ja väri ruusu nro 853. Lankaa pipon neulomiseen tarvitaan vajaa 100 g. Neuloin pipon suljettuna neuleena sukkapuikoilla nro 4.


Pipon ohje löytyy Novitan 7-Veljestä -lehdestä vuodelta 2012 (suunnittelija Annika Erkkilä).

Neulominen aloitetaan silmukoiden luomisella. Silmukoita tarvitaan 112 ja ne jaetaan neljälle puikolle (28 s/puikko).

Pipon 4 cm korkea käänne neulotaan 2 o 2 n joustinneuleella. Käänteen jälkeen neulotaan 2. puikon alusta 2 silmukka oikein ja 2 nurin. Palmikko neulotaan 6 silmukalla 2 o, 2 n, 6 palmikkoa, 2 n. Joustinneuletta jatketaan kerroksen loppuun. 

Seuraavat 3 kerrosta neulotaan joustinneuletta, palmikon kohdalla 6 s oikein. Välikerrosten jälkeen neulotaan taas palmikko samoin kuin edellä.

Tätä jatketaan, kunnes pipon pituus käänteineen on 20 cm.


Pipon kavennus aloitetaan neulomalla kaikki vierekkäiset nurjat silmukat nurin yhteen. Sen jälkeen 1 välikerros kaventamatta. Seuraavaksi neulotaan oikeat silmukat oikein yhteen ja 1 välikerros kaventamatta. Seuraavalla kerroksella neulotaan kaksi silmukkaa yhteen niin, että joka puikolle jää 7 s. Lopuksi lanka vedetään kaikkien silmuikoiden läpi, kiristetään ja päätellään. 


  Tupsun voi tehdä pahvirenkaan ympärille kiertämällä. Kokeilin tupsun tekemistä ensimmäisen kerran Prymin pompom-setillä. Settiin kuuluu 4 erikokoista muovista osaa, joiden avulla tupsu tehdään. Tämän pipon tupsu on tehty setin toiseksi pienimmällä mallilla. Valmis tupsu on halkaisijaltaan 6 cm.    


Lopuksi pipon langat päätellään ja tupsu ommellaan paikalleen. Pipon reunan käänteen voi ommella muutamasta kohdasta kiinni pipoon, että se taittuu paremmin ylös. Valmiin työn voi viimeistellä höyryttämällä kostean liinan läpi.

Pipot ovat helppoja ja nopeita neuloa, valmiita malleja ohjeineen löytyy helposti. Kun laittaa vähän luovuutta peliin, voi suunnitella ja toteuttaa juuri sellaisen pipon kuin haluaa.

1.11.18

Kaksipuoliset nappityynyt kierrätysmateriaaleista


Ompelin kierrätyskangaspaloista kaksipuolisia koristetyynyjä sohvalle. Kankaat ovat paksuja ja lämpimiä villa- ja sisustuskankaita, hankittu Tampereelta Nextiilistä, tekstiilinkierrätyspajasta



Nextiili ottaa vastaan ehjiä sekä rikkinäisiä vaatteita, kodintekstiilejä, laukkuja, kenkiä, kankaita, kangastilkkuja ja käsityötarvikkeita. Lahjoitetut tekstiilit hyödynnetään tarkasti. Käyttökuntoiset tekstiilit päätyvät myyntiin, rikkinäisistä otetaan talteen kaikki hyödynnettävissä oleva materiaali ja loput päätyvät teollisuuteen uusiomateriaaliksi tai energiajakeeksi.




Nextiili on oikea aarreaitta! Sieltä löytyy (uusiakin) kankaita, käsityötarvikkeita ja -materiaaleja laidasta laitaan, eikä hinnatkaan päätä huimaa. Suosittelen paikkaa lämpimästi kaikille käsitöitä ja askartelua harrastaville!



Valitsemani villa- ja sisustuskangaspalat ovat laadukkaan oloisia. Ne ovat ilmeisesti jääneet jäljelle suuremmista ompelutöistä. Kankaat voi pestä (kutistaa) ja silittää ennen ompelua. Silitettyinä niitä on helpompi käsitellä.

Yhdistelin ostamiani kankaita omiin jo olemassa oleviin kangaspaloihin. Palat riittivät 40 x 40 cm ja 40 x 65 cm kokoisiin koristetyynyihin (1 cm saumanvaroilla), kun molemmat puolet leikkasi ja ompeli eri kankaista. Valitsin tyynyihin toiselle puolelle tummemman ja toiselle vaaleamman kankaan. Eri puolia esillä pitämällä sisustukseen saa helposti vaihtelua.



Sisätyynyt ovat peräisin aikaisemmin ompelemistani sisustustyynyistä

Täyttöaukot ompelin tällä kertaa ompelukoneella tyynyn reunan päältä. Jos ei halua ompeleen jäävän näkyville, aukon voi ommella piilopistoilla käsin.

Kankaalla päällystetyt kantanapit leikkasin vanhoista koristetyynyistä ja käytin uudelleen näihin uusiin. Napit ompelin käsin pitkällä ja paksulla verhoiluneulalla tyynyn läpi.

23.9.18

Syysistutus spray-maalattuun ruukkuun (+ ruukkusoralla täytetyt sukkahousut!)


Tähän aikaan vuodesta kannattaa hankkia isompia ulkoruukkuja, kun puutarhamyymälät myyvät niitä alennuksella. Eikä haittaa, vaikka kaikkia värejä ei enää olisikaan saatavana, sopivan kokoiset ruukut voi maalata itse haluamansa värisiksi.


Tämä mustaksi maalaamani ruukku oli alun perin harmaa. Ruukun materiaali on polypropeenia ja sen pinta hieman karhea. Arvelin, että se sopii hyvin maalattavaksi ilman kummempia pohjatöitä.


Pyyhin ensin ruukun puhtaaksi ja annoin kuivua. Suojasin kellarin lattian pressulla, ettei hienojakoinen spraymaali leviä ympäriinsä.

Maalaamiseen käytin Mastonin mattamustaa spray-maalia. Olen erityisen ihastunut tähän maaliin, koska se levittyy tasaisesti, on peittävä ja maalattu pinta silkkisen hohtava.

Suihkutin maalia kaksi kerrosta. Maalipinta kuivui nopeasti kuivassa kellarissa. Lopullisen kovuutensa maalipinta saa n. viikon kuluessa maalaamisesta. 
   

En malttanut odottaa maalin kovettumista, vaan istutin syyskasvit heti maalin kuivuttua. Istutukseen tuli kesäkukkaistutuksesta siirretty muratti, 2 valkoista callunaa ja 2 pientä sypressiä.


Että ruukku olisi kevyt siirtää, salaojitin istutuksen ruukkusoralla. Sora sekoittuu helposti multaan, ellei niitä eristä jotenkin toisistaan. Sukkahousuihin laitettu ruukkusora pitää mullan ja soran erillään, mutta päästää veden läpi.

  Sukkahousuista tuli tosi hauskat soralla täytettyinä. Ruukkusoraa vaan molempiin lahkeisiin niin paljon kun mahtuu ja kun on täynnä, vyötärö kiinni solmulla. Sitten vaan myttyrälle ruukun pohjalle ja multaa päälle.


Istutus ruukkuineen tulee olemaan portaiden tasanteella suojassa katon alla koko talven. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin maali pysyy ruukun pinnassa. Luultavasti ihan hyvin, ainakin se ehtii kovettua ennen pakkasia.

16.9.18

Pation öljyäminen


Viime kesänä kestopuusta rakennettu patio sai tänä kesänä ruskeaa terassiöljyä pintaansa. Öljykäsittely suojaa puuta sään vaihteluilta, tikkuuntumiselta ja halkeilulta sekä haalistumiselta.

Värillisellä terassiöljyllä pintaan saa suojan lisäksi ilmettä. Ruskeaksi sävytetty patio näyttää nyt viimeistellyltä ja yhdistyy luontevasti talon ja pihan rakenteisiin.

Öljytty pinta pysyy myös paremmin puhtaana.


Annoin tuoreen kestopuun kuivua vuoden pation rakentamisen jälkeen. Tuoreelle, vielä kostealle puulle tehty käsittely voi hilseillä pois tai käsitelty pinta jäädä laikukkaaksi.

Öljyäminen onnistuu parhaiten puolipilvisellä säällä, jolloin aurinko ei kuivata pintaa liian nopeasti eikä sade kastele.


Ennen öljyämistä pesin laudat runsaalla vedellä ja mäntysaippualla. Annoin kuivua hyvin ennen käsittelyn aloittamista.

Levitin pation pintaan Tikkurilan valmiiksi sävytettyä ruskeaa Valtti Plus TerassiöljyäSamaa öljyä mustana käytin aiemmin kasvulavojen käsittelyyn.


Levitin terassiöljyn pation lautoihin leveällä siveltimellä lautojen suuntaisesti kahteen kertaan. Töpöttelin öljyä myös lautojen väleihin ja sivuihin. Annoin öljytyn pinnan kuivua vuorokauden käsittelykertojen välillä.


Purkin jämät käytin kompostikehikoiden käsittelyyn. Kestopuisissa, jo neljä vuotta säiden armoilla olleissa kehikoissa öljyämättömän ja öljytyn eron näkee ehkä parhaiten. Kuvassa käsittelemätön ja kertaalleen öljytty pinta. Toisen öljykerroksen jälkeen ruskea sävy syveni ja pinnasta tuli kuultava.  


 Jos terassiöljyä jää yhä jäljelle, eikä muita öljyttäviä pintoja ole, öljy kannattaa hävittää toimittamalla se vaarallisten jätteiden vastaanottoon. Tyhjän metallipurkin voi laittaa metallin keräykseen.