20.3.14

Palmikoidut piuhat


Piuhojen piilottamisvaihtoehtoja miettiessäni keksin kokeilla niiden palmikointia. Letittämällä johdot yhteen sain ne siististi nippuun. Kiinnitin punomani palmikon pienillä nauloilla muutamasta kohdasta jalkalistaan.




Kauempaa katsottuna jalkalistaan kiinnitetyt piuhat eivät pistä silmään, koska ovat tapetin väriset ja uppoavat hyvin taustaansa. Välttämättä niitä ei tarvitse peittää tai piilottaa, kunhan ne vaan pysyvät siististi yhdessä eivätkä erotu liikaa.




Seinän vierellä kulkevia johtoja on yhteensä neljä, kaksi ohuempaa ja kaksi paksumpaa. Suurin osa piuhojen pituudesta piilottuu sohvan taakse ja alle. Letitin ainoastaan näkyviin jäävän pätkän. 

Piuhoja palmikoitaessa kannattaa huomioida se, että letitettyjen johtojen pituus on lyhyempi kuin letittämättömien. Piuhojen tulee siis olla riittävän pitkät, ettei lyheneminen haittaa. 
Ohje erilaisiin tapoihin palmikoida löytyy mm. täältä



  
Toistaiseksi piuhat saavat jäädä palmikoille. Jos keksin paremman tavan häivyttää ne, letti on helppo purkaa.

Olisi hauska tietää, mitä joku äänentoistoon perehtynyt hifisti on tällaisesta ratkaisusta mieltä... ;)


17.3.14

Verho portaiden alle


Sain vihdoin viimeisteltyä portaiden alle rakentamamme säilytystilan. Piilotin tilassa olevat vaatteet, kengät ym. tavarat ompelemalla niiden eteen verhon.




Kangas on Finlaysonin paksumpaa Sointu-puuvillakangasta. Kankaan lisäksi tarvitsin verhon ompeluun rypytysnauhaa ja tarranauhaa, joita saa ostaa juuri sopivan määrän ompelutarvikemyymälöistä.

Huolittelin ensin kankaan pitkät sivut. Käänsin yläreunan ja ompelin siihen rypytysnauhan. Sen jälkeen mittasin verhon pituuden, käänsin alareunan ja ompelin käänteen.




Aikomukseni oli kiinnittää verho paikoilleen verhovaijerilla, -koukuilla ja silmukoilla. Katkaisin muutaman silmukan yrittäessäni kiertää niitä seinässä olevaan kovaan koivuvaneriin. Sen lisäksi verho jäi ikävästi notkolle 90 cm matkalla ja toiselle puolelle vaivoin kiinnittämäni silmukka vääntyi verhon painosta. :( 




 Yrityksen ja erehdyksen jälkeen otin käyttöön suunnitelma B:n ja kiinnitin verhon tarranauhalla. Kiinnitin toisen puolen tarranauhan vaneriin siinä olevan liimapinnan avulla.




 Tarranauhan toisen puolen ompelin käsin harsimalla verhokankaan yläreunaan. Päädyin kiinnittämään verhoon ommeltavan tarranauhan liimattavan sijaan siksi, ettei ompelutarvikemyymälässä ollut sillä hetkellä liimattavaa vastapuolen tarranauhaa. Luulenpa kuitenkin, että harsimalla kiinnitetty tarranauha pysyy verhossa varmemmin ja kannattelee painavaa kangasta paremmin.




Vinon katon alle kiinnitetty verho peittää takanaan olevan ulokkeen. Säilytystila on siis matalampi, kuin miltä se kauempaa näyttää. Täytyy muistaa, ettei lyö päätään ulokkeeseen, kun verhon takaa jotain tarvitsee. ;)




Kankaassa on keltaista, oranssia, mustaa, valkoista ja harmaata. Siitä voi nyt poimia sisustusvärit muuhun eteisen sisustukseen.


 

 
Kankainen verho on kevyt ja edullinen ratkaisu tilojen jakamiseen ja säilytystilojen piilottamiseen. Verhon voi helposti vaihtaa, kun haluaa sisustukseen vaihtelua.


14.3.14

Tuolin maalaus


Kierrätyskeskuksesta löytynyt puutuoli sai uuden elämän valkoisella puolihimmeällä Helmi-kalustemaalilla. Maali on samaa Tikkurilan sävyttämätöntä listavalkoista, jolla olen maalannut kaapistojen puisia listoja ja vetimiä


Ennen maalaamista tuoli näytti tältä:




Tilanne ensimmäisen maalikerroksen jälkeen:




Toisen maalikerroksen jälkeen: 




Kolmannen maalikerroksen jälkeen näkyi jo selvä muutos:




Ennen maalauksen aloittamista, pyyhin tuolin puhtaaksi kostealla rievulla, kittasin pahimmat kolot, annoin kitin kuivua ja hioin kitatut kohdat tasaisiksi. Hioin tuolin lakkapinnan kevyesti karheaksi, että maali tarttuu siihen paremmin. Pohjatöiden jälkeen aloitin maalaamisen.

Annoin maalin kuivua maalauskertojen välillä ohjeen mukaan 16 tuntia. Maalasin tuolin kolmeen kertaan, että puunväri peittyi. Maalauskertojen välissä hioin pahimmat valumat tasaisiksi ja maalasin hiotut kohdat uudelleen.
 
Käytin maalaamiseen sivellintä. Vesiohenteinen maali lähti pensselistä helposti runsaalla vedellä huuhtelemalla. Säilytin puhdistettua sivellintä maalauskertojen välillä muovipussissa, ettei se päässyt kuivumaan kovaksi.

Maalasin sisätiloissa, makuuhuoneessa. Suojasin lattian vanhoilla sanomalehdillä. Maali kuivui nopeasti (pölykuivaksi tunnissa) ja oli lähestulkoon hajutonta.

Tuolista tulee tytön huoneeseen koulupöydän työtuoli.


12.3.14

Toisenkin kaapiston maalatut listat


Samalla kun maalasin yläkerran makuuhuoneen kaappirivistön puisia koristelistoja, sai samaa maalia pintaansa myös alakerrassa olevan makuuhuoneen kaapiston listat ja vetimet. Täälläkin listat ja vetimet olivat alunperin puunväriset.




Ompelin tähän 11-vuotiaan tytön huoneeseen verhokapan sekä päällystin kankaisen lampunvarjostimen Finlaysonin Kaulaketju-kankaalla. Kaapiston ja huoneen oven väliin jäävään tilaan hankittiin Tori.fi:n kautta valkoinen lipasto.




Tämäkin huone raikastui pienellä määrällä valkoista maalia. Huoneessa on vielä puunpintaa katossa, lattiassa ja listoissa, mutta enää sitä ei ole "liikaa". Listojen ja vetimien maalaamisen jälkeen lipasto ja kaapistokin sopivat hyvin yhteen. 
 


 
Seuraavaksi irrotamme huoneesta tapetin ja maalaamme seinät vaalealla turkoosilla. Seinien maalaamisen jälkeen lipaston päälle tulee pyöreä peili.

  

11.3.14

Retrovalaisimet


Saimme yläkerran makuuhuoneen katossa olevat valkoiset spottivalaisimet talon mukana. Kolmen spotin valaisin on Lampukas 22485 ja kaksi yhden spotin valaisinta samaa sarjaa, malliltaan Lampukas 22484. Spottivalaisimet ovat luultavasti 80-luvulta.




Valkoiset spottivalaisimet sopivat mielestäni hyvin puunväriseen paneelikattoon ja toimivat matalassa huonekorkeudessa. Valaisimet ovat kivan retrot, mutta samalla raikkaat valkoisen värinsä ja modernit ajattoman muotoilunsa ansiosta.




Ihastuin vanhoihin kotimaisiin retrovalaisimiin siinä määrin, että yläkerran työhuoneeksi ajateltuun aulan kattoon ilmestyi vastaavanlainen. Kolmen spotin Lampukas 29962 löytyi kierrätyskeskuksesta, toinen samanlainen on hakusessa.




Jo aiemmin olin ostanut huuto.netin kautta mustan Ariksen lattiavalaisimen. 




Olohuoneen kattovalaisin löytyi myös Huuto.net:stä. Pallovalaisimesta ja sen valmistajasta ei löytynyt tarkempaa tietoa, muuta kuin että se on 70-luvulta.




Nämä aiemmin kirpputorilta löytämäni Livalin S-850 -malliset seinään kiinnitettävät metallivalaisimet etsivät vielä paikkaansa. Ne pääsevät ehkä lukulampuiksi sängyn päätyyn.




Retrovalaisimia löytyy hyvään hintaan mm. Tori.fi:stä, Huuto.net:stä, Keltaisesta Pörssistä, kirpputoreilta, kierrätyskeskuksista, huutokaupoista jne. 

Suomessa oli aikanaan useita valaisimia valmistavia yrityksiä. Kotimaisia valaisinmerkkejä ja -valmistajia olivat mm. Aris (Arisuo Oy), Decembre (Salosvalo Oy), Idman, Itsu (Itä-Suomen Sähkö Oy), Lampukas, Lival, Orno (Taidetakomo Orno), Sario (S. Sario & Kumppanit), Valinte, Valos (Valosepät Ky) ja Va-Mä (Valaisin Mäkelä Oy). Nämä ovat hyviä hakusanoja, joita kannattaa käyttää vanhoja retrovalaisimia etsiessä.

- - - - - - -

Retrovalaisinten asentaminen onnistuu kyllä, vaikkakin vaatii vähän enemmän ponnistuksia kuin uusien, koska ne eivät välttämättä ole valmiita sellaisinaan ripustettaviksi. Sähkötöitä, kuten lamppujen asentamista saa tehdä itse. Jos on epävarma taidoistaan, kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen. 

 Retrovalaisinten muotoilu on jollakin lailla sympaattista ja hauskaa. Ne näyttävät hyvältä vielä tänäkin päivänä. Lisäksi ne ovat aikanaan valmistettu Suomessa, laadukkaita ja käyttökelpoisia vielä vuosikymmeniä kestäneen käytön jälkeenkin.


10.3.14

Mukana Mastonin esitteessä - Spraymaalaus, ohjeita, vinkkejä ja ideoita!


Annoin luvan julkaista Mastonin Spraymaalaus - Ohjeita, vinkkejä ja ideoita! -esitteessä täällä blogissa nähtyjä kuvia Mastonin spraymaaleilla tuunaamistani töistä. 

Kuviani olikin käytetty esitteessä runsaasti. Vastalahjaksi sain laatikollisen näytteitä erilaisista uutuusmaaleista tulevia tuunausprojekteja varten.




Esite löytyy Mastonin sivuilta pdf-muodossa tämän linkin kautta.

 

7.3.14

Pienet (ratkaisevat?) yksityiskohdat


Kokonaisuus muodostuu yksityiskohdista ja pienillä asioilla saa paljon aikaan. 
Vaihdoin sekä yläkerran että alakerran wc:issä valkoiset käsisuihkut ja letkut uusiin.


Jälkeen:




Ennen:




Näkökulmasta riippuen huomion kiinnittämistä yksityiskohtiin voi kutsua myös saivarteluksi! Jokainen päättää omalla kohdallaan. ;)


6.3.14

Kakluunin taustaa selvittämässä


Selvitin mielenkiinnosta olohuoneessamme olevan kakluunin alkuperää ja historiaa. Netistä löytyi yllättävän hyvin taustatietoa vanhoista kaakeliuuneista. 




Kakluunin on valmistanut Turun Kaakelitehdas Oy (v. 1874 - 1954), joka toimii vielä nykyäänkin nimellä Pukkila Oy Ab. Turun Kaakelitehtaan (1874-1954) tunnetuimpia tuotteita olivat kaakeliuunit sekä seinä- ja lattialaatat. Näiden lisäksi Kaakelitehdas valmisti myös koriste- ja käyttökeramiikkaa

    
Kuva: www.kansalliskirjasto.fi
Kuva: www.kansalliskirjasto.fi


Uuni löytyy Turun Kaakelitehdas Osakeyhtiön valmistamista kaakeliuuneista 1.1.1925 julkaistusta luettelosta sivulta 18. Malli on numeroitu luettelossa numerolla 15. Kakluuni on majolikalasitteinen, loimukuvioinen, nurkkamallia ja siinä on aina 5 laattaa kerroksessa.

 
Kuva: www.kansalliskirjasto.fi


Luettelossa kerrotaan kaakeliuunin korkeudeksi on 2,58 m ja leveydeksi 1,20 m. Meidän vastaava kakluuni ei ole alkuperäinen, sen sisus on muurattu uudelleen ja luukut vaihdettu uusiin. Alkuperäistä kaakeliuunissa ovat vanhat laatat. Laattoja on pienennetty, että se on saatu mahtumaan huonekorkeuteen. Kakluunin korkeus pienennettynä on 2,15 m.




Kakluunien laattoja voi ostaa purettuina. Lisätietoa vanhoista kaakeliuuneista löytyy mm. Kaakeliuunien Suomen Perinneyhdistyksen verkkosivuilta. Sivuilta löytyy ilmoituksia myytävistä vanhoista sekä uustuotantoa olevista kakluuneista.




On hienoa, että vanhoja Suomessa valmistettuja kaakeliuuneja säilytetään ja käytetään, vaikka ne eivät ehkä ihan tämän päivän elämänmenoon, asuntoihin ja sisustustyyliin sopisikaan.


5.3.14

Ikkunoiden suurentaminen verhoilla ja verhotangoilla


Ikkunat saa näyttämään suuremmilta pienellä kikkailulla. Kun verhot ripustaa pitkälle ikkunan viereiselle seinälle, näyttää siltä, että ikkuna jatkuu verhon takana. Sen lisäksi että ikkuna näyttää suuremmalta, siitä pääsee sisälle enemmän valoa, kun verho ripustetaan hieman ikkunan sivuun.




Vaihdoin olohuoneeseen puiset valkoiset verhotangot, samanlaiset kuin keittiöön ja tytön huoneeseen. Uudet verhotangot ovat 20 cm pidemmät kuin aikaisemmat tangot.




Ompelin oranssista Vallilan Cube-kankaasta olohuoneeseen verhot. Verhojen yläreunoihin ompelin rypytysnauhaa, jossa on ripustuslenkit ja ripustin verhot lenkeistä tankoihin puolittain seinälle ikkunan viereen.




Ompelun ja silittämisen jälkeen asettelin verhojen vekit tangolle niin, että verhot laskeutuvat hyvin ja niiden kuvio tulee esille.




 Tulin huomanneeksi, että verhojen valinta ei ole helppoa. Onneksi valmisverhoja voi käyttää kotona sovituksessa, jolloin näkee oikeasti, miltä ne näyttävät siinä ikkunassa, johon ne on tarkoitus ripustaa. 




Valitsimme nämä verhot, koska niissä on mustaa, valkoista ja harmaata, jota sisustuksessa on muutenkin. Oranssi väri on pirteä, vähän retro ja sopii tyyliin jota haetaan. Verhoissa oleva ruskea sävy sopii olemassa olevaan ruokailuryhmään ja yhdistää sen muuhun sisustukseen. Oranssi ja ruskea sopivat myös puun sävyihin, joita on katossa ja lattiassa. Lisäksi verhojen pehmeä valkoinen sopii seinien luonnonvalkoiseen/beigeen tapettiin ja beigeen kakluuniin.

Verhoilla saa siis myös yhdistettyä tilassa olevat elementit yhteensopiviksi. :) 


1.3.14

Kaappien ovien listojen maalaaminen


Makuuhuoneen viiston katon (=lappeen) alla on rivi vaatekaappeja. Ovet ovat valkoista kalustelevyä ja niihin naulatut koristelistat puuta. Ovien listat antavat ilmettä muuten sileille kalustelevyoville.




Yläkerran makuuhuoneessa on paljon puupintaa. Yleensä tila muuttuu suuremmaksi, avarammaksi ja raikkaammaksi maalaamalla puupintainen katto valkoiseksi. Halusimme säilyttää puunvärisen katon, koska se on "paahtunut" ajan mittaan kauniisti. Katon maalaamisen sijaan raikasin huoneen ilmettä maalaamalla vaatekaappien puulistat ja puiset vetimet valkoisiksi. 



 
Ennen maalaamista irrotin ovista vetimet. Rajasin listat molemmin puolin maalarinteipillä. Rajaaminen helpottaa maalaamista, koska maalin saa osumaan paremmin listaan ja maalipinnan reunasta tulee siisti. Käytin maalaamiseen sävyttämätöntä puolihimmeää Helmi kalustemaalia ja sivellintä. 




Maalaamisen jälkeen irrotin teipit ja annoin maalin kuivua ennen seuraavan kerroksen maalaamista. Maalasin listat sekä vetimet kolmeen kertaan, että sain puun värin peittymään valkoisen maalin alle. Rajasin listat maalarinteipillä aina ennen jokaista maalauskertaa.
 

  

Maalattuja ovia katsellessani tuli mieleen, että ovien tuunaamista voisi vielä jatkaa kiinnittämällä ovien ylä- ja alareunoihin sivulistojen lisäksi valkoisiksi maalatut listat. Silloin ovien ympärille saisi yhtenäiset kehykset. Maalattujen kehyslistojen keskelle voisi laittaa vaikkapa tapettia.

Mutta ennen kuin viedään ajatusta pidemmälle, tässä kuvia maalausurakan vaiheista:


 
Ennen maalausta.



Esivalmistelut tehty.



Tilanne ensimmäisen maalikerroksen jälkeen.