18.2.18

Lampaantaljasta leikatut istuintyynyt


Lampaantalja on ihanan lämmin ja pehmeä materiaali sekä sisä- että ulkotiloissa käytettäväksi.  



Sisustuksessa talja sopii pehmusteeksi mm. erilaisille tuoleille, sohville ja penkeille. Lampaantaljaa voi käyttää mattona tai siitä voi ommella tyynyjä.



Leikkasin harmaasta lyhytkarvaisesta taljasta kaksi pyöreää istuintyynyä, työtuolille sekä rottinkirahille. Apuna muodon piirtämiseen käytin pyöreitä tarjottimia.




Taljat ovat yksilöllisiä ja eri kokoisia, mutta yhdestä taljasta saa helposti 2 pyöreää istuintyynyä. Myytävänä on myös valmiita lampaantaljasta leikattuja pyöreitä istuintyynyjä. Itse leikkaamalla tyynyistä saa juuri omaan käyttöön sopivan kokoiset.



Edullisia lampaantaljoja myy mm. Biltema. Erivärisiä taljoja löytyy sekä lyhyt- että pitkäkarvaisina.

16.2.18

Miten saada verhot laskeutumaan kauniisti?


On olemassa pari kikkaa, joiden avulla saa itsepäisimmätkin verhot laskeutumaan halutulla tavalla, tasaisesti ja aaltoilevasti. Osa vinkeistä vaatii vähän ompelutaitoa, osa taas soveltuu valmisverhojenkin ripustamiseen. 



Verhojen ripustustapoja on paljon, mutta yleisimmin verhot ripustetaan joko verhonipsuilla liukukiskoon tai pujotetaan verhotankoon verhossa olevan kujan tai verhorenkaiden avulla. 



Ripustus on kummallakin tavalla helpompaa, kun verhoon on ommeltu rypytysnauha. Rypytysnauhoilla verhoihin saa erilaisia laskostuksia, nauhoja löytyy laaja valikoima kangaskaupoista.



 Tässä keittiöön ompelemassani verhokapassa on 10 cm leveä rypytysnauha, jossa on lenkit verhon tankoon pujottamista varten. Nauha laskostaa verhoon pitkät laskosvälit. Laskoksia tarvitsee vain auttaa asettumaan tangolle sopivalle etäisyydelle toisistaan.



Samasta pellavasekoitekankaasta ommellussa pitkässä sivuverhossa taas on kapeampi 3 cm rypytysnauha lyhyemmillä laskosväleillä. 

Verho on ripustettu nipsuilla verholaudan alle kiskoon niin, että verhon reunat taittuu ikkunaan päin. Reunan saumat laskeutuvat kauniimmin, piilottuvat taitteen alle, eivätkä näy huoneeseen päin. 

Pitkien sivuverhojen hulpioreunat kannattaa leikata pois, ettei kankaan sivureunat jää vetämään. Reunat käännetään ja ommellaan, ompelun jälkeen saumat silitetään. Saumojen silittäminen ompelutyön jokaisen työvaiheen jälkeen helpottaa ompelua. 

Verhot laskeutuvat kauniimmin, kun ne silittää ennen ripustamista.



Suorien verhojen sivusaumojen kulmiin voidaan ommella alapainotaskut lyijypainoille tai pujottaa lyijynauha (tai painonauha) alareunan käänteen sisälle. Painot pitävät verhon alareunan paikoillaan ja painavat verhon sivuja alaspäin, jolloin ne ei pääse elämään. 


Sivuverhot saadaan asettumaan halutulla tavalla, kun ne kostutetaan ja sidotaan kevyesti narulla nippuun. Verhot asetellaan nippuun siihen asentoon kuin niiden halutaan jäävän, kun sidonta avataan. Verhonipun voi avata esim. seuraavana päivänä, kun verhot ovat kuivuneet. 
   

Verhot saavat hipoa lattian rajaa, mutta liian pitkät sivuverhot kannattaa lyhentää. Sopivan pituinen verho pääsee laskeutumaan vapaasti.

Kaksi suoraa verhoa yhden sijaan antaa runsaamman vaikutelman.

12.2.18

Pöytäliinan ompelu


Pöytäliinojen ompelu on helppoa ja nopeaa. Tarvitsee ommella vain 2 reunaa suoralla ompeleella. Kankaan hulpioreunoja ei huolitella (ellei halua), koska ne eivät purkaudu.


Kangaskaupoista löytyy paljon erilaisia jokaiseen sisustukseen sopivia kankaita, joista pöytäliinan ompelu onnistuu.

Pöytäliina- ym. sisustuskankaita kannattaa katsella myös kirpputoreilta. Myytävänä voi olla uusia kankaita, jotka ovat omistajiltaan jääneet jostain syystä ompelematta. 


Tämä retro siniruutuinen pöytäliinakangas löytyi kirpputorilta. Joku oli ostanut sen joskus kangaskaupasta, muttei koskaan saanut ommeltua valmiiksi pöytäliinaksi.


Uudenkarhea puuvillakangas oli valmiiksi leikattu niin, että siitä tuli saumanvarat käännettynä ja ommeltuna neliön muotoinen.


  Meillä oli kotona maalla joskus aikoinaan samanlainen siniruutuinen pöytäliina. Ennen taisi olla yleisempää, että pöytäliinat ostettiin kankaina ja ommeltiin itse kuin että ne olisi ostettu valmiina.


Hauska retroliinahan tästäkin tuli. Sininen värinä alkaa taas pitkästä aikaa miellyttää silmää. Olen intoillut näistä värikkäistä retroliinoista ennenkin.

5.2.18

Daybed eli sohvasänky


Kun sisustus muuttuu yhdessä huoneessa, saattaa alkaa varsinainen muutosten ketju myös muissa huoneissa. Näin kävi, kun teini-ikäiselle hankittiin uusi leveämpi runkopatjasänky.



Tori.fi:n kautta ostettu, valkoiseksi maalattu levitettävä laverisänky siirrettiin teinin huoneesta yläkerran aulaan.

Aulassa lähinnä pölyä keräämässä ollut taso tv:ineen ja AV-laitteineen kierrätettiin. Paikallinen Kierrätyskeskus haki rahalliselta arvoltaan vähäiset, mutta ehjät ja toimivat laitteet sekä tason kotoa maksutta.
   

Tason tilalle tuotu laverisänky toimii nyt aulassa siellä jo olleiden korituolien ja -pöydän kanssa daybedinä, sohvana sekä vierassänkynä. Sen alla oleva vuodevaatelaatikko toi työhuoneena käytettävään aulaan lisää säilytystilaa.


Tekstiilit pehmentävät tilan kaikua ja tuovat muutenkin kodikkuutta työtilaan. 

Seinässä jo valmiina ollut kaiuttimille tarkoitettu syvennys sai uuden tehtävän lehtitelineenä.



Daybedillä on mukavaa rentoutua, kahvitella, pelailla, kuunnella musiikkia, lukea sisustuslehtiä, selata tablettia tai vaikka nukkua päiväunet.



Tarinan "opetus" oli se, että kannattaa uskaltaa luopua jostain, jolla ei ole enää itselle käyttöä. Tilalle voi saada jotain vieläkin kivempaa ja omiin tarpeisiin sopivampaa!

29.1.18

Amppelit puupalloilla


Kermansaven keramiikka-amppelit kokivat jälleen muodonmuutoksen. 

Nyt ne roikkuvat ikkunassa mustien ontelokuteesta leikattujen narujen varassa. Koristeeksi pujottelin muutaman puupallon.




Tämän idean voi toteuttaa myös esim. koreilla, joiden raoista narut voi pujottaa. Tai astioilla ja laatikoilla, joissa on reiät reunoissa tai joihin voi porata sellaiset. 

Astian reunan reikään pujotetaan pitkä naru, jonka päät kootaan yhteen. Yhteen koottujen narujen päät pujotetaan yhdessä puupallon reiästä läpi. Puupalloja voi pujotella naruun oman maun mukaan. Lopuksi kaikkien narujen päät solmitaan yhteen hevosenhäntäsolmulla ja amppeli ripustetaan roikkumaan paikoilleen.



Amppelinaruksi käy hyvin myös esim. juuttinaru ja sisal- tai nailonköysi. Erilaisia naruja ja köysiä löytyy mm. rautakauppojen veneilytarvikeosastoilta.
   

21.1.18

Pöytäliina verhona


Pöytäliinan voi hyvin ripustaa verhokiskoon verhoksi, väliaikaisesti tai pysyvästi. Useimmiten pöytäliinat ovat valmiiksi jo sopivan mittaisiakin (pituus 250 cm) verhoina käytettäviksi. 


Tämä 140 x 250 cm harmaa pellavaliina on liian pitkä muutenkin matalaan tilaan. Verholaudan alle kiskoon ripustettuna sen helma menee lattianrajassa reilusti kasaan. Toisaalta koska pellava on muutenkin rento ja rouhea materiaali, tyyliin sopii että helma kasautuu lattialle.


   Pöytäliinaan voi ommella verhonauhan, jolla sen saa ripustettua myös verhotankoon. Mutta jos haluaa käyttää pöytäliinaa vielä myöhemmin sen alkuperäisessä tarkoituksessa ilman verhonauhaa, idea toimii parhaiten verhonipsuilla kiinnitettynä.

14.1.18

Kaksivärinen kaappi


Tämä Tori.fi:n kautta hankittu kaappi oli toiminut aikaisemmalla omistajallaan lasten huoneessa lelukaappina. Sen ovet oli maalattu liitutaulumaalilla mustiksi, muuten kaappi oli valkoinen (sisältä sekä ulkoa). 

Maali oli leikeissä jo vähän kulunut, mutta kaappi se on ollut meillä käytössä mustavalkoisena alkuperäisessä kuosissaan. Tuunasin vain kaapin alle vanhasta seinälokerikosta pyörillä liikkuvan säilytyslaatikon


Monenlaista ideaa kaapin tuunaukseen on tullut mietittyä, mm. kaapin tapetointia, kuviomaalausta, raitojen/ruutujen maalausta jne. Mielessä kävi myös, että kaapin voisi maalata olohuoneen katseenvangitsijaksi jollain muusta sisustuksesta erottuvalla värillä.  

Kävi sitten kuitenkin niin, ettei rohkeus riittänyt villimpien ideoiden toteuttamiseen. Kaappi on nyt kitattu, hiottu, pohjamaalattu ja edelleen kaksivärinen. Väreiksi valikoituivat ajaton valkoinen ja hillitty harmaa.


Ihan kiva näinkin. Jos kaappia haluaa taas joskus uudistaa, riittää kun maalaa pelkät ovet jollain sillä hetkellä sisustukseen sopivalla ja silmää miellyttävällä värillä.

1.1.18

Maalaamalla uudistettu makuuhuoneen punatiiliseinä


Keittiön puuhellan maalausprojektista jäi jäljelle sävytettyä täyshimmeää Muuri-maalia. Maalasin sillä teinin huoneen rouhean 220 x 240 cm kokoisen punatiiliseinän valkoiseksi.

Makuuhuoneen tiiliseinän olisi voinut maalata ihan tavallisella seinämaalilla erikoismaalin sijaan, mutta näin tuli hyödynnettyä toisesta projektista jäänyt maali.



Teinin huoneen seinän tiilet ovat rosoiset ja rouheat (kierrätystiiliä?). Kannattaa huomioida, että karkeamman tiilipinnan maalaamiseen kuluu enemmän maalia kuin sileän.

Jatkoin vesiohenteista maalia laimentamalla sitä vedellä ensimmäisellä maalauskerralla. En osannut arvioida 
maalin menekkiä, joten sain sen riittämään paremmin ohentamalla. Maalarinvalkoinen Muuri-maali peitti hyvin tumman tiilen laimennettunakin.


Levitin maalin rosoiseen seinään pensselillä hiertämällä ja töpöttelemällä. Ensimmäisen maalauskerran jälkeen tiilipintaan jääneet kolot peittyivät toisella kerroksella ohentamatonta maalia. Viimeistelin seinän töpöttelemällä loput maalista kohtiin, jotka tarvitsivat vielä paikkausta.



Punatiiliseinä oli kyllä kieltämättä aika "vankilamainen", nyt kun sitä katsoo näistä ennen-kuvista.




Seinä on pitänyt maalata tai rapata jo kauan sitten. Jotkut projektit valmistuvat vasta sitten, kun jokin toinen projekti ne käynnistää.



Maalarinvalkoiseksi maalattu tiiliseinä on nyt neutraali tausta huoneen sisustukselle. Pienestä makuuhuoneesta tuli valoisampi ja todellista kokoaan suuremman oloinen.




Rappaamalla tasoittamisen sijaan maalaamalla uudistettu tiiliseinä on yhä kivan rosoinen ja eläväpintainen.
  

27.12.17

Spray-maalattu tulisijan eduspelti


Keittiön puuhellan uudistamisen yhteydessä tuli vaihdettua myös sen edessä ollut lattian kipinäsuoja. Alkuperäinen (irrallinen) suoja oli tehty ohuen levyn päälle liimatuista mustista keraamisista laatoista. Ihan toimiva ratkaisu sekin, mutta nyt sen tilalle vaihdettiin ohut peltinen 40 x 100 cm sinkitty uunineduspelti.


Kipinäpelti ei tietenkään ollut valmis kiinnitettäväksi paikoilleen sellaisenaan, vaan se piti maalata puulieden väreihin sopivaksi.


Käytin maalaamiseen metallille sopivaa mustaa mattapintaista spray-maalia. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin maali pysyy levyn pinnassa. Luultavasti ihan hyvin, koska liesi ei ole kovinkaan ahkerassa käytössä. Maalin kannattaa antaa kuivua ja kovettua rauhassa, silloin pinnasta tulee kovempi ja kestävämpi.


Levyn ja hellan väliin liimasin lattialistan. Itse levyn teippasin lattiaan kaksipuolisella teipillä. Levyn ylös kääntyvä reuna pitää liimattua lattialistaa paikoillaan.

16.12.17

Punatiilisen puuhellan maalaaminen


Keittiömme punatiilinen puuhella ja sen takana oleva tiiliseinä saivat valkoisen maalin pintaansa. 


Maalasin lieden sekä seinän kahteen kertaan lämpöä kestävällä "Muurilla", Tikkurilan täyshimmeällä takka- ja palomuurimaalilla. Muuri-maali sävytettiin maalarinvalkoiseksi (G497 Höyry). 


Aloitin maalaustyöt puhdistamalla maalattavat pinnat. Huokoiseen tiilipintaan ajan mittaan kiinnittynyt rasva lähti hyvin laimennetulla Maalipesulla ja kevyellä hankauksella. Annoin puhdistetun pinnan kuivua seuraavaan iltaan.


 Ennen maalaamisen aloittamista, rajasin luukkujen ym. reunat maalarinteipillä ja levitin sanomalehtiä lattian suojaksi. Sekoitin maalin vielä hyvin ennen kuin aloitin maalaamisen. 


Ensimmäisen maalikerroksen siveleminen oli aika työlästä ja aikaa vievää. Tiiliseinässä on paljon koloja, joihin maalia piti saada töpöteltyä. Käytin maalaamiseen keskikokoista pensseliä.


Punatiilipinta peittyi hyvin jo ensimmäisellä maalikerroksella, vaikka maalia kului yllättävän vähän.


Irrotin maalarinteipit heti maalauksen jälkeen ja annoin maalatun pinnan kuivua seuraavaan iltaan.


Kolot peittyivät toisella maalauskerralla ja maalatusta pinnasta tuli tasainen. Maalia kului 2,7 litran sangosta kahteen maalikerrokseen noin puolet.


Lopuksi puhdistin hellan valurautaisen liesitason Liesimustalla.


Kiinnitin Liesimustan valurautaan polttamalla pari pesällistä puita ja kuumentamalla liesitason.


Puuhella sopii nyt valkoiseksi maalattuna paremmin keittiön ja koko talon muuhun sisustukseen. Keittiö muuttui valoisammaksi ja kepeämmäksi, kun tumma liesi ja seinä eivät sitä enää hallitse. Puuliesi myös pieneni samalla kun sen väri vaaleni. Tiiliseinän nurkkakaan ei ole enää synkkä ja pimeä. 


Maalilla saa yllättävän paljon aikaan. Nyt vaan enää ihmettelen, miksen maalannut hellaa ja seinää jo aikaisemmin!

Niin, ja niitä ennen-kuvia löytyy mm. täältä, täältä, täältä ja täältä.