20.3.22

Palmikkosukat ja -lapaset Isoveli-langasta


Neulominen on vähän kausittaista ja alkaa jo tältä talvelta jäädä. Kevään alkaessa ja auringon lämmittäessä tilalle tulee muita ajankohtaisempia projekteja.



Laitan näiden palmikkosukkien ja -lapasten ohjeet kuitenkin tänne, että löydän ne taas itsekin ensi syksynä. Silloin iltojen pimetessä alkaa varmasti taas tehdä mieli neuloa jotain lämmintä talveksi.




Palmikkolapasten (Huurre, Ronja Hakalehto) ohje löytyy Novita 1/2022 kevät -lehdestä.




Lapasten ohjetta ei löydy nettiversiona, mutta samalla palmikkokuviolla neulotun Huurre-pipon ohje löytyy täältä.




Palmikkosukkien (Vaahtokarkki, Riikka Hytönen) ohje on Novitan Sukkalehdessä v. 2015 sekä nettiversiona täällä.




Palmikkolapaset sekä -sukat on neulottu harmaalla (043 Kivi) Isoveli-langalla, puikoilla nro 4.


16.3.22

Pöytäliina pyöreälle pöydälle


Finlaysonin Coronna-kangasta ommellaan taas. Tällä kertaa tämä keväisen vaaleanvihreä kangaspala löytyi Eurokankaan pakalta. Kankaan värit sopivat keittiön väreihin hyvin, samoin kuin mustavalkoisiin Coronna-keittiötekstiileihin.



Hankin kangasta juuri sen määrän kuin neliönmalliseen pöytäliinaan tarvitsin eli 150 cm. Kuviollisen kankaan reunat oli helppo leikata suoriksi ruutujen reunoja pitkin.

 


Ennen reunojen taittamista ja ompelua leikkasin kankaasta sivureunojen hulpiot pois. Taitoin vastakkaiset reunat 1 cm ja toiseen kertaan 1 cm. Neulasin ja silitin taitteet ennen ompelua. Seuraavana tein saman toisille vastakkaisille reunoille. 



Reunoista ja kulmista tuli siistit, kun viimeistelin ne silittämällä.



Pöytäliina tuo keväistä ilmettä ja väriä sisustukseen. Raikkaan pastellit sävyt mustalla ja valkoisella terästettyinä piristävät arkea kovasti.


13.3.22

Keittiöpyyhkeitä jämäkangaspaloista


Aina välillä on mukava ommella jotain helppoa, nopeaa ja käyttökelpoista. Kaivelin kangasvarastojani ja löysin palan Finlaysonin Coronna-kangasta. Olin ostanut valmiin pöytäliinan ja lyhentänyt sen neliön muotoiseksi, pyöreälle pöydälle sopivaksi. Pöytäliinan kangasta oli jäänyt sen verran yli, että se riitti neljään 50 x 70 cm keittiöpyyhkeeseen.




Valmispöytäliinasta leikatuissa kangaspaloissa oli valmiiksi ommellut taitteet useilla sivuilla, joten kaikkia reunoja ei tarvinnut taittaa ja ommella. Käänsin huolittelemattomat reunat 1 cm nurjalle ja toisen kerran 1 cm taitteen päälle. Silitin ja neulasin taitteet. Lopuksi ompelin käänteet suoralla ompeleella.

En siksakannut tai huolitellut reunoja saumurilla ennen reunojen taittamista. En myöskään ommellut pyyhkeille ripustuslenkkejä, koska ne tulevat roikkumaan tangoilla, kun ovat käytössä.




Otin käyttöön kerralla kaksi keittiöpyyhettä. Nyt on pyyhe aina lähellä, kun tulee tarve kuivata kädet keittiössä kokkaillessa.

Käytännön asioiden lisäksi mustavalkoiset pyyhkeet näyttävät hyvältä ja sopivat Coronna-kankaisten patalappujen ja patakintaan kanssa esillä pidettäviksi.

 


Valmispöytäliinan 100 % puuvillakangas on paksuhkoa ja tukevaa. Ei välttämättä kovin imukykyistä, mutta on toiminut käytössä kuitenkin. Kangas pehmenee varmasti vielä käytössä ja pestäessä.




Parasta oli, että sain hukkapalan kangasta hyötykäyttöön ja se, että ompelu oli helppoa ja nopeaa. Joskus on niin monta kivaa ompelutyötä kesken samaan aikaan, että on mukava saada jotain valmiiksi asti.


5.3.22

Neulotut palmikkopipot


Neuloin kaksi samanlaista palmikkopipoa samalla ohjeella, mutta eri langoilla. Ohje pipoihin löytyy täältä. Sen verran muokkasin valmista ohjetta, että jatkoin palmikkokuviota pipon lakeen asti ja jätin tupsun pois. Pipo näyttää hyvältä myös ilman tupsua beanie-mallisena.



 
Sinapinkeltainen pipo on neulottu paksummalla Novita Isoveli -langalla. Valmiista piposta tuli paksu ja lämmin.



 
Käytin molempien pipojen neulomiseen pyöröpuikkoja nro 4. Lankaa yhteen pipoon kului vajaa 100 g (=1 kerä). Kerästä riittää lankaa myös tupsuun, jos sellaisen haluaa pipoon askarrella.



Metsänvihreä pipo on neulottu metallinhohtoisesta Novita Kuura -langasta. Kuura-lanka on Isoveljeä ohuempaa, mutta ilmeisesti neuloin ohuemman pipon löysemmällä käsialalla, koska pipot ovat melkein samankokoiset.




Pipoon menee yllättävän vähän lankaa ja se valmistuu nopeasti. Pipoja neuloo helposti useita, vaikka jämälangoista. 





23.2.22

Eteisen ja tuulikaapin freesaus

 

Uudessa kodissa on ollut jo puolisen vuotta monta projektia samaan aikaan meneillään. En ole pitänyt kiirettä, vaan laittanut paikkoja oman näköiseksi sitä mukaa kun ideoita on syntynyt, inspiraatio syttynyt ja toteutukseen ollut sopivasti aikaa.

Asunto oli hyväkuntoinen, joten tekemäni muutokset ovat olleet lähinnä toiminnallisia ja kosmeettisia. Tässä taas muutama vinkki, mitä pienillä muutoksilla voi saada aikaan, tällä kertaa eteisessä ja tuulikaapissa.



Ensitöikseni vaihdoin eteisen ja tuulikaapin perinteiset kattoplafondit paremmin valaiseviin valaisimiin ja polttimoihin. Kirkkaampi valaistus toi ikkunattomaan tilaan lisää valoa ja tilantuntua. Eteisen ja tuulikaapin sisäkatto on asunnon muita huoneita matalammalla, joten valaistukseen panostaminen oli enemmän kuin tarpeen.

Toinen muutos, joka myös teki eteisestä neliöitään suuremman, oli kattoon asti ylettyvän peililiukuovikaapiston asentaminen. Teetin ja asennutin kaapiston mittatilaustyönä. Kaapiston ovien peilit tuplaavat tilan ja luovat illuusion sen jatkumisesta. Ne tuplaavat myös valon määrän tilassa sitä heijastamalla. Liukuovet toimivat käytävämäisessä tilassa hyvin, koska ne eivät vie tilaa avattaessa.



Asunnon ulko-ovi on retrosti sinapinkeltainen. Väri raikastui ja pääsi paremmin esille, kun maalasin sen ympärille valkoisen kehyksen ja viereiset seinät tummanharmaiksi. Sinapinkeltainen näyttää nyt niin hyvältä, että olen innostunut käyttämään sitä jopa vaatetuksessakin!

Tuulikaapin kaikki seinät maalasin Tikkurilan tummanharmaalla sävyllä M499 Mantteli. Tumma seinäväri ei pienennä tilaa, koska siellä ei ole tarkoitus oleskella ja maalattua seinäpintaa on vähän. Valkoinen lämpöpatteri, sähkökaappi ja kaapiston ovet korostuvat tummaa seinää vasten ja näyttävät raikkailta.



Syvennyksessä olevaa ulko-ovea rajaa nyt Tikkurilan Helmi listavalkoisella akrylaattimaalilla maalattu kehys. Syvennys on kehystetty kahdelta sivulta valkoisella 250 mm leveällä kulmasuojalistalla. Muovista kulmasuojalistaa voi leikata saksilla sopivan mittaiseksi ja listassa on valmiiksi teippi liimaamista varten.


Tuulikaapin lattialla oli ennestäänkin pala käytävämattoa. Se oli jo kulunut ja likainen. Hankin rautakaupasta rullalta sopivan mittaisen palan antrasiitin harmaata terassimattoa ja leikkasin siitä vanhan maton mittojen mukaan uuden samanlaisen. Kiinnitin maton pujottamalla sen paikoilleen jalkalistojen alle. Koko tuulikaapin lattian peittävä matto piilottaa alleen edullisesti ei niin kivan lattian.

Hankin vielä irrallisen 50x80 cm Kurakunkku-kuramaton oven eteen kynnysmatoksi. Ovimatto suojaa alla olevaa mattoa lialta ja kulutukselta. Se kerää itseensä enimmät kurat ja on helpompi puhdistaa kuin kiinteästi asennettu matto.



Tuulikaapin syvennys oli hyödynnetty fiksusti kahdella kattoon asti yltävällä kaapilla. Kaapeissa oli ennen vaatetangot, mutta vaihdoin ne hyllyiksi, koska vaatetangoilla säilytettävät vaatteet mahtuvat nyt uuteen liukuovikaapistoon. Tuulikaapin kaapeista vapautuvaan tilaan sijoittuvat muutoksen jälkeen siivousvälineet, työkalut, urheiluvälineet, kaikenlaiset pienet kodintarvikkeet yms. 

Kun eteisessä ja tuulikaapissa säilytettävillä tavaroilla on omat paikkansa, ne tulee helpommin laitettua käytön jälkeen paikoilleen, pois tieltä ja näkyvistä.

Vaihdoin myös tuulikaapin kaappien ovien vetimet samoihin lankavetimiin, jotka vaihdoin asunnon muidenkin kiintokalustekaappien oviin.



 Eteinen tuulikaapista katsottuna näyttää muutosten jälkeen tältä. Eteinen jatkuu vasemmalle liukuovikaapiston takaa olohuoneeseen. Viilupintaisia väliovia eteisessä on yhteensä 6 kpl. Aikamoinen hässäkkä ovia! Tila piti saada rauhoitettua ja tiikinväriset viiluovet sovitettua sisustukseen. Oman haasteensa toi kellertävä mosaiikkiparketti.

Ratkaisin eteisen haasteet korostamalla sitä mitä ei voi piilottaa eli maalaamalla osan sen seinistä harmaalla K499 Graniitti sävyllä. Kylmä sävy tasapainottaa keltaisuutta ja korostaa puunväriä. Koska en halunnut maalata eteistä harmaalla tukkoon, jätin seinistä kolme valkoisiksi. Valkoinen raikastaa harmaata ja puunväriä sekä avartaa kapeaa tilaa.

Tällä erää olen tyytyväinen näihin pieniin, edullisiin ja helposti toteutettaviin muutoksiin. Haluan mieluusti säilyttää asunnossa myös jotain alkuperäistä, kuten nuo viilupintaiset väliovet.

9.2.22

Suihkuhuoneen penkki ja haitarikuivausteline


Tämä postaus on tavallaan jatkoa aiemmalle, jossa sisustin kodinhoitotilan/pukuhuoneen toimivaksi. 

Pesutilojen päivittäminen on valmis nyt myös suihkuhuoneen puolella. Hyödynsin suihkuhuoneen syvennyksen hankkimalla tilaan rouhean tiikkipenkin ja sen päälle seinään kiinnitettävän haitarimallisen pyykinkuivaustelineen.




120 cm leveällä tiikkipenkillä voi istua, mutta se toimii myös laskutasona ja sen päällä voi säilyttää kaikenlaista tarpeellista. Puu luonnonmateriaalina tuo laatoitettuun tilaan lämpöä ja pehmeyttä.

Tiikkiä käytetään mm. veneissä, joten se kestää kosteissa tiloissa jonkin verran kastumista. Toisaalta penkki on vastapäätä suihkuseinää, jossa se ei pääse kastumaan koskaan kokonaan. Käsittelin penkin uutena ruskealla puuöljyllä. Öljyämisen jälkeen hioin penkin kevyesti, että sen vaalea väri tulee paremmin esille.

Liimasin penkin jalkojen alle varmuuden vuoksi myös kumiset korokkeet, etteivät sen jalat kastu ja ime itseensä sitä kautta kosteutta.




Seinään kiinnitetty haitarikuivausteline on kätevä, siihen saa ripustettua metreittäin puhdasta pyykkiä kuivumaan. Kun teline ei ole käytössä, se kasautuu pieneen tilaan seinän viereen, eikä ole tiellä.

Sekä penkki että pyykinkuivausteline ovat n. 120 cm leveitä ja syvennykseen sopivan mittaisia. Ne näyttävät keveiltä, koska eivät täytä tilaa seinästä seinään, kuten penkki ja naulakko viereisessä tilassa.




Suihkuhuoneen ja kodinhoitotilan/pukuhuoneen erottaa toisistaan tumma lasiovi, jonka läpi tilasta toiseen on suora näkymä. Hain tilojen välille yhtenäisyyttä sisustamalla suihkuhuoneen samoilla väreillä, sävyillä ja materiaaleilla.




Pesutilojen sisustuksessa on pyritty huomioimaan tehokas tilankäyttö, toiminnallisuus ja tilojen yhtenäisyys. Lähtökohtana on käytetty sitä mitä on jo ollut olemassa. Pesutilojen värimaailma on neutraali, värisävyt luonnollisia. Tätä teemaa oli luonteva jatkaa valitsemalla tilaan luonnonmateriaaleja ja jo olemassa olevia värejä.

Tilaan saa sähäkkyyttä lisäämällä sisustukseen jotain värikästä esim. tekstiilejä. Neutraalien värien kanssa sopii yhdistettäväksi melkein mikä tehosteväri tahansa.


3.2.22

Kaarrokeneule Novitan ohjeella


Kaarrokeneulepuseroiden neulominen on ollut jo pitkään hitti. Tottakai halusin kokeilla itsekin, onnistuuko sen neulominen ja kuinka helposti.

  Innostus iski, kun näin Novitan upean Kiuru-kirjoneulepuseron ohjeen. Tämä islantilaistyylinen riddari on neulottu pehmeästä 100 % villalangasta, Icelandic Woolista. Neuloin oman kaarrokeneulepaitani ohjeen väreillä (luonnonvalkoinen, runko ja jyvä).



Islanninneule neulotaan pyöröpuikoilla ja aloitetaan pääntiestä. Pääntien resori neulotaan 1 o 1 n joustinneuleella.



Kun kaula-aukon resori on neulottu, vaihdetaan pyöröpuikot suurempiin ja aloitetaan kirjoneulekaarrokkeen neulominen. Kaarroke levenee ohjeen mukaan silmukoita lisäämällä.


 


Kannattaa huomioida, että kaarrokkeen kuvio jatkuu neuleen ympäri niin, ettei selvää rajaa huomaa. Ohjeessa kerrotaan, mitkä kierrokset jäävät pois minkäkin kokoisessa neulepaidassa.



Huomasin kirjoneuletta neuloessani, että valmista neulepintaa kannattaa välillä kevyesti venyttää, että langat asettuvat tasaisesti neuleen nurjalle puolelle. Silloin myös oikean puolen kuviosta tulee tasainen.
 



Kun kirjoneulekaarroke on valmis, silmukat jaetaan neljään osaan ja kädenteitä varten luodaan lisää silmukoita. Kädentien silmukat jätetään odottamaan ja neulotaan kaarrokepuseron helma. Helmaan neulotaan resori 1 o 1 n, kuten pääntiehenkin.




Sivuun jätetyt silmukat poimitaan puikoille ja hihat neulotaan sileällä neuleella. Hihat kavennetaan työn edetessä tasaisin välein ohjeen mukaan. Hihansuihin neulotaan 1 o 1 n resorit pienemmillä puikoilla.




Lopuksi langan päät päätellään nurjalle puolelle ja valmis kirjoneulepaita prässätään tai höyrytetään.

Novitan ohje oli mielestäni selkeä ja sen seuraaminen helppoa. Neuloin kaarrokkeen kahteen kertaan, kun en lukenut ohjetta ensimmäisellä kerralla kunnolla. Joskus intoa on niin paljon, ettei malttaisi keskittyä ohjeen lukemiseen ja luetun ymmärtämiseen. Kaarrokevillapaita on kuitenkin kiva neuloa. Parasta siinä on se, että se neulotaan yhtenä kappaleena, jolloin neulottuja kappaleita ei tarvitse ommella yhteen.


30.1.22

Kodinhoitotila/pukuhuone toimivaksi


Ihastuin uudessa kodissani mm. hyvällä maulla remontoituihin pesutiloihin ja erityisesti erilliseen kodinhoitotilaan/pukuhuoneeseen. Tila on pieni, mutta sain sen sisustettua mielestäni toimivaksi pienillä lisäyksillä. Tässä muutama vinkki muillekin, jotka pähkäilevät vastaavanlaisten tilojen sisustamisen kanssa.



Kodinhoitotilan seinien syvennykseen oli jo valmiiksi nikkaroitu seinän mittainen (105 cm), sormipaneelilla päällystetty säilytyspenkki. Penkin kansi aukeaa saranoilla ja on samaa materiaalia kuin keittiön tasot. Myös seinä penkin ympärillä on osittain paneloitu. Paneeli suojaa seiniä penkin ympärillä ja saa nurkkauksen näyttämään viimeistellyltä.

Penkin sisällä on reilusti lattiaan asti avointa säilytystilaa. Säilytettävät tavarat ovat penkin sisällä katseilta piilossa, mutta kuitenkin helposti saatavilla. Penkin ansiosta tila toimii kodinhoitotilan lisäksi pukuhuoneena.

Kiinteän säilytyspenkin rakentaminen on erittäin hyvä idea ja toimiva ratkaisu hyödyntää tilaa. Se on myös helppo ja nopea toteuttaa, jos vähänkin osaa nikkaroida.




Tilan seinät on tapetoitu kalanruotokuvioisella lasikuitutapetilla. Väri oli keltaiseen taittava luonnonvalkoinen. Halusin eroon keltaisuudesta, joten maalasin seinät kahteen kertaan vanhan maalin ja lasikuitutapetin päälle Tikkurilan sävyllä F466 Pergamentti. Seinien väri on nyt sama beige kuin kylpyhuoneen seinälaatoissa.


Kuva: Tikkurila.fi

Kuva: Tikkurila


Lasikuitutapetti kestää maalaamisen kupruilematta ja irtoamatta. Kohollaan olevan kuvion vuoksi maalia piti levittää ristiin rastiin sivelemällä, että se levittyi kuvioon tasaisesti.
 



Seinien maalaamisen jälkeen penkin päälle kiinnitettiin (kiitos sille kivalle kaverille, joka auttoi ♥) 100 cm leveä Olikos Ville 4424 naulakko/hattuhylly. Ostin naulakon käytettynä Tori.fi:n kautta ja maalasin sen mustaksi sävyllä X499 Lakritsi. 


Kuva: Tikkurila


Tämäkin värisävy toistuu suihkuhuoneen laatoissa. Tilat, joista on suora näkymä seuraavaan, yhdistyvät keskenään paremmin, kun niissä on käytetty samoja sävyjä. Suihkuhuoneen läpi on kulku saunaan, jossa sama värimaailma jatkuu.

Niin ja vinkkinä, että naulakon maalaus onnistuu helpoiten irrottamalla sen puiset rimat metallisesta kehikosta maalauksen ajaksi.




Koko seinän mittainen naulakko maksimoi seinätilan käytön. Naulakon hattuhyllylle mahtuu rivi säilytyskoreja ja -laatikoita tai vaikka pyyhepinoja. Ripustustangolle voi nostaa vaatteita henkareissa kuivumaan ja koukuissa roikottaa pyyhkeitä, kylpytakkia, kylpyharjaa, pyykkipussia jne.

Naulakko kannattaa kiinnittää käyttäjälle sopivalle korkeudelle. Sen tulisi olla riittävän ylhäällä, että penkillä sen alla mahtuu istumaan mukavasti.




Minulla sattui olemaan ennestään pieniä harmaita kylpyhuoneen mattoja. Ne ovat nyt kaikki kerralla käytössä ja sopivat tilaan mielestäni hyvin näin limittäin aseteltuina. Useampi pieni matto peittää lattiapinta-alasta suuremman alueen kuin yksi.

Toisella seinustalla, penkkiä ja naulakkoa vastapäätä, on kattoon asti ylettyvää kaappitilaa sekä pyykinpesukone. Pesukoneen päälle verhon taakse ruuvasin vaatetangon. Siitä kerroin tarkemmin täällä.



 
Vaihdoin kaappien oviin uudet lankavetimet. Samat vetimet on nyt asunnon kaikkien kiintokalusteiden ovissa.

Seinien sävy (F466 Pergamentti) on valittu suihkuhuoneen laattojen värin lisäksi sopimaan kodinhoitotilan/pukuhuoneen kaappien oviin. Sävyt ovat tässä valaistuksessa hyvin lähellä toisiaan.




Tilan valaistus oli riittävä, siihen en tehnyt muutoksia. Se on yksi oleellinen asia, joka vaikuttaa tilan toimivuuteen ja siihen kannattaa kiinnittää huomiota.

Näillä lisäyksillä tila on nyt mielestäni valmis. Sisustusta voi muuttaa tekstiileillä, lyhdyillä, kynttilöillä jne. Jos haluaa enemmän vaikka ulkosaunan pukuhuoneen tunnelmaa, sitä voi tuoda tilaan esim. räsymatoilla.


12.1.22

Kirjoneulehame

 

Valmista mallia ja neuleohjetta on sovellettu tässäkin, kuten edellisessäkin postauksessa. Neuloin kirjoneulehameen muuten täsmälleen Jonna Nordströmin pyllytin-ohjeen mukaan, vaihdoin malliin vain omaan makuun sopivat värit. Valkoiset raidat ovat samat kuin alkuperäisessä mallissa.



Hameen helman ja vyötärön resorit ovat vaaleanharmaat. Joka toisen kirjoneuleraidan pohjaväri on vaaleanharmaa tai tummempi harmaa.


Violetteja sävyjä hameessa on kolmea erilaista. Alareunasta alkaen ensimmäinen, neljäs ja seitsemäs raita on neulottu tummanvioletilla langalla. Toinen ja viides raita ovat liukuvärjättyä siniviolettia lankaa, kolmas ja kuudes raita punaviolettia.



Neulehameen neulominen aloitetaan alareunasta valepalmikko-neuleella.



Valepalmikkoresori neulotaan myös hameen yläreunaan.



Hameen valepalmikkokuvion reikiin pujotetaan neulelangasta kierretty nyöri. Vyötärölle pujotettu nyöri antaa hameelle ilmettä, mutta toimii myös vyönä. Nyöri on kierretty liukuvärjätyllä sinivioletilla langalla, jolla neuloin hameen toisen ja viidennen kirjoneuleraidan.




Ohjeen muokkaaminen onnistuu, kun käyttää lankoja, joita omissa varastoissa sattuu olemaan ja luottaa rohkeasti omaan värisilmään. Kirjoneuleraitojen neulomiseen riittää pienetkin määrät lankaa. Tällaisiin töihin saa helposti upotettua jämälangat, jotka eivät riitä yksinään muihin neuletöihin.